perjantai 1. tammikuuta 2016

Kokeilussa HelmiHiekka-kissanhiekka

Ennen joulua meille tuli Faunattaresta kokeiluun pussillinen HelmiHiekka -kissanhiekkaa. Meillä on ollut aiemmin käytössä puupohjainen paakkuntuva kissanhiekka ja puupelletti, eikä itselläni ole ollut muuta kosketusta silikaattihiekkoihin, kuin yksi pussi, mikä tuli Mörkön mukana kun Mörkö oli meillä hoidossa. Siitä minulle jäi hieman kahtalainen kuva materiaalista, joten tartuin mielelläni tilaisuuteen kokeilla tuotetta tytöillä ilmaiseksi. En ehtinyt tehdä täyssiivousta vessalaatikoihin kotona ennen joulunviettoon lähtöä, joten tuote lähti testaukseen joulunviettopaikassa Tampereella ja testi jatkui yhdessä laatikossa kotiin palattua.

HelmiHiekka-pussi
Ensimmäisen plussan tuote saa siitä, että se tunnistettiin heti wc-materiaaliksi. Frettien kohdalla tämä
kun ei ole aina itsestään selvää - puupellettejäkin käytettiin ensimmäiset viikot vain kaiveluun ja heittelyyn pitkin asuntoa, ennenkuin kummallekaan tuli edes mieleen tehdä niihin tarpeitaan. Helmihiekka taas kelpuutettiin heti, vaikka reissun päällä ollut vessalaatikkokin oli uusi. Osumistarkkuutta se ei kyllä merkittävästi parantanut, mutta eihän miltään tuotteelta ole lupa odottaa ihmeitä ;-) Toisen plussan tuote saa siitä, että se oikeasti pysyi wc-laatikossa. Se ei houkutellut noita kaivelemaan hiekkoja ulos, eikä se myöskään kulkeutunut tassujen mukana. Toisen merkkinen silikaattihiekka taas valtasi meillä koko keittiön (joskin asiaan saattoi vaikuttaa myös se, että silloin sielä hääräsi frettien lisäksi aktiivisemmin myös kaksi haisunäätää...). Hiekka myös imee pissat nopeasti ja pysyy hyvin kuivana ja hajuttomana, mitkä ovat myös ehdottomasti positiivisia ominaisuuksia. Näiden suhteen Helmihiekka piti siis kaiken minkä lupaa.

Laatikko ennen siivousta
Isoimmat ongelmat meidän käytössä taitavatkin tulla omistajan mieltymyksistä. Vaikka hiekka on kuivaa, se ei haise ja eläimillä ei ole ongelmaa käyttää sitä, itseäni hämää se, että pissoja ei saa pois laatikosta vaihtamatta koko hiekkaa. Kun on tottunut putsaamaan laatikon poistamalla kakat ja pissapaakut, on jotenkin hämäävää katsoa, kuinka puhtaan valkoinen hiekka muuttuu pikkuhiljaa keltaisen täplikkääksi - ja asian huomaamista vielä edistää se, että meillä hiekkalaatikot ovat avoimia ja osa niistä on näkösällä. Vaikka se ei tosiaan vaikuta käyttöön, se vain tuntuu ajatuksena häiritsevältä, että laatikko on suurimman osan ajasta täynnä virtsaa. Vaikka jo tuotekuvauksessa sanotaan, että hiekan värjäytymisestä ei pidä huolestua, sillä se ei vaikuta tuotteen ominaisuuksiin, tulee siitä itselläni tunne, että hiekka alkaa olla vaihdon tarpeessa. Ja se voi tehdä meillä sen, että hiekka ei jää vakituiseen käyttöön (ellei meillä siirrytä joskus katollisiin wc-astioihin ;-)).

Sen sijaan reissuhiekkana tämä voi jäädä meillä pysyvämpäänkin käyttöön. Poikaystäväkin kun heti tykkäsi, että esimerkiksi näyttelyhiekkana tämä voisi toimia hyvin. Siinä käytössä laatikossa pysyminen ja hyvä imukyky ovat ehdottoman tervetulleita, samoin kuin se että tuote ei tartu turkkiin. Lyhyempiaikaisessa käytössä hiekkaan ei myöskään ehdi tulla niin isoja värimuutoksia, että ne vaivaisivat itseä, vaikkakaan tuotteen pitkä vaihtoväli ei pääse silloin oikeuksiinsa.

2 kommenttia:

  1. Ootko huomannut, että tää kuivattaisi nääppien tassuja?

    VastaaPoista
  2. Ainakaan tällä käytöllä en ole huomannut tuon kuivattavan tassuja. Tänään sen olisikin Esterin kohdalla helposti huomannut, jos niissä olisi muutosta, kun sitä tuli kutiteltua tassuista ja paijailtua oikein urakalla sen nukahdettua sohvalle miun fleecetakin päälle <3

    VastaaPoista