Vuodenvaihteen kuviot selvillä

keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Hevosen työssäoppimisen rinnalla minulla on koko ajan kulkenut tuotantoeläimen iltaopinnot. Opinnot ovat olleet pääosin etänä Teamsin kautta, jonka lisäksi niihin on kuulunut muutamia lähipäiviä, kuten tänään koulun sikalalla. Tuotantoeläimen teoriaopetusta on jäljellä vielä pari viikkoa, mutta ensiviikolla minulla alkaa myös ensimmäinen siihen liittyvistä kahdesta työssäoppimisesta. Tänään kävin aamusta lyömässä asian vielä lukkoon ja sopimassa käytännönasioista robottinavetalla Aurassa. Vuodenvaihde tulee siis kulumaan lehmien parissa - enkä voi kieltää, ettenkö olisi ilahtunut, kun isäntä totesi että heillä yksi tärkeä harjoittelijoiden velvollisuus on etenkin vasikoiden ja hiehojen rapsuttelu, että ne tottuvat kunnolla ihmisiin. Toki työ tulee sisältämään myös paljon muuta, mutta ainakin minulla on nyt täysi siunaus käyttää työaikaani myös lemmujen paijailuun. 

Pikkuporsaita lämpölampun alla

Onnistuin myös pitämään kiinni päätöksestäni siinä, että olen ollut tänä vuonna ihan tarpeeksi tehokas, vaikka en suorittaisikaan koko joulunaikaa, ja sovin samalla itselleni kahden viikon joululoman. Navettajakso jakautuu siis kahtia niin, että tänä vuonna ehdin tehdä siitä kolme viikkoa ja ensivuoden alusta kolme. Mutta ensimmäistä kertaa vuosiin olen vapaalla paitsi joulua edeltävät päivät, myös kaikki joulun ja uudenvuoden välipäivät - ja ihan oikeasti kokonaan vapaalla, sillä siinä kohtaa ei ole edes etäluentoja eikä käsittääkseni mitään etätehtäviäkään, mitä olen tehnyt nyt kahden työssäoppimisen välissä. 

Juuri vieroitettuja isompia possuja, jotka siirtyvät seuraavaksi välikasvattamoon

Tämän päiväisen sikalavierailun jäljiltä olo on taas yhtä ristiriitainen kuin aiemminkin koulun sikalalla käydessä. Koulun sikala kun on vanha, ja rakennettu selvästi vanhojen ideaalien mukaan työteho ja käytännöllisyys edellä. Sen jälkeen tieto eri eläinten lajinomaisesta käyttäytymisestä on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti, ja eläinten oloihin, virikkeellistämiseen ja muuhun sellaiseen on alettu kiinnittää paljon aiempaa enemmän huomiota. Toki uutta tietoa pyritään soveltamaan myös koulun sikalalla tarjoamalla sioille virikkeitä, ja nyt sinne on saatu myös juuri valmiiksi pieni vapaaporsitusosasto, mutta jotta tiloista saisi oikeasti nykymittapuulla edistykselliset, se vaatisi sikalan rakentamista käytännössä kokonaan uudelleen. Samalla ei voi olla miettimättä, että koulun sikojenkin olot ovat kaukana eläinsuojelulain vaatimista minimeistä, ja joutilaspihatossakin tilaa on yli tuplasti sen mitä laki vaatii. Sitä miettiessä ei voi kuin toivoa, että uusi eläinsuojelulaki saataisiin valmiiksi joskus, ja siihen selviä parannuksia verrattuna nykyiseen. Itse kun en ole ehdottomasti eläintuotannon alasajon kannalla, mutta todella vahvasti sitä mieltä, että ihan kaikilla eläimillä pitäisi olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen oli sen rooli ihmisen silmissä mikä tahansa. 

Joutilasosastolla emakoilla on paksu olkipatja

6 kommenttia:

  1. Tapa jolla ihminen kohtelee monia tuotantoeläimiä, on järkyttävä. Sikojenkin tuotannossa on niin monia seikkoja, joita ei kestä ajatella, porsitushäkeistä lähtien. Mutta sitten on sellaisia tiloja kuin Perkkiön tila Paimiossa, missä siat liikkuvat vapaana isoilla metsä- ja niittylaitumilla (ympäri vuoden niin halutessaan), emakot saavat synnyttää ja hoitaa porsaansa joutumatta kahlituiksi ahtaaseen häkkiin, ja talvellakin sikalassa on viljapaaleja yms. missä possut saavat kiipeillä ja peuhata. Teuraskuljetus tehdään vain oman tilan sikojen porukalla tutulla rekalla lähiteurastamolle. Tottakai Perkkiön sianliha on tämän takia myös kallista, mutta luulisi ihmisten olevan valmiita maksamaan siitä, että kärsimys vähenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin toivoisin kaikkien niiden tuotantomuotojen, joissa eläimen liikkuminen on estetty suurimman osan vuotta, jäävän mahdollisimman nopeasti historiaan. Porsitushäkkisikaloiden ohella tämä koskee muunmuassa parsinavetoita. Lainsäädännöllisin keinoin tämä tulee kuitenkin olemaan äärettömän pitkä prosessi, sillä lainsäädönnöllä pyritään turvaamaan myös ihmisten elinkeinot, ja vanhojen tuotantorakennusten päivittäminen vaatii niin isoja investointeja, että ne katsotaan monille kohtuuttomiksi.

      Nopeampi reitti onkin kuluttajana pyrkiä varmistamaan, että investoinnit eläinten hyvinvointiin kannattavat. Eli mikäli käyttää eläinperäisiä tuotteita, pyrkiä tosiaan valitsemaan niitä, jotka on tuotettu omien arvojen mukaisesti. Koska silloin kyseiset tilat pystyvät toimimaan, ja yhä useampi eläinten hyvinvoinnista kiinnostunut tuottaja uskaltautuu investoimaan, kun huomaa, että kuluttajat ovat oikeasti valmiita maksamaan isompaa hintaa ettisemmin tuotetuista tuotteista. Ymmärrettävästi moni kun ei uskalla ottaa miljoonalainaa, jos on samalla huoli siitä, että investointien myötä myynti romahtaa kuluttajien valitessa vierestä halvemman kilpailevan tuotteen.

      Samasta syystä kyllä toivon, että eläinten kannalta epäedullisimmat tuotantomuodot saataisiin kiellettyä myös lailla mahdollisimman nopeasti. Koska silloin kun kukaan ei saisi tuottaa eläinperäisiä tuotteita minimioloissa, vastuullisemmat tuottajat eivät joutuisi yhtä kovaan hintakilpailuun tehotuotannolla alaspoljettujen hintojen kanssa.

      Poista
  2. Iih, sä pääset lehmiä rapsuttelemaan ♥ Oltiin viime vuonna jollain messuilla (Okra muistaakseni) missä oli lehmä, jota sai silittää. Olin hiukka yllättynyt kuinka pehmeä sen turkki oli. Oon aina kuvitellu sen olevan karhea. Taatusti sitten kun taas joskus saa tapahtumia järkätä, niin meen lehmiensilitysjonoon :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lehmien halailuhan on tällähetkellä suorastaan trendikästä 😘❤️

      https://www.iltalehti.fi/fiidi/a/1d625116-49ab-4bac-b9c8-a432f96ab900

      Poista
  3. Täällä tämä ihminen syö ainoastaan eettisesti tuotettua lihaa, koskatietoisuus tehotuotettujen eläinten oloista on kasvanut vuosien varrella. Jotenkin olisi todella tekoyhää laittaa kissoihin se määrä rahaa, mitä mäkin laitan, mutta sitten en välittäisi syömäni lihan elämästä. Kissoille tosin pitää vielä ostaa ihan kaupasta lihat, rahat ei riitä syöttämään meitä kaikkia eettisesti.
    https://triomiumau.blogspot.com/2020/03/asian-vierestaruokaa-suoraan.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta sekin että asian tiedostaa, ja pyrkii tekemään mahdollisimman paljon hyviä valintoja omien resurssien puitteissa vie jo hommaa eteenpäin, vaikkei heti pystyisikään täydelliseen suoritukseen. Meillä isoin lihankulutus on eläimillä, joten pyrin huolehtimaan että niille hankittu olisi vähintään kotimaista ja mahdollisuuksien mukaan lähituotettua hyviksi tietämistäni oloista. Ruokakaupasta tulee välillä hyödynnettyä tarjouksia omiin ruokiin, vaikka pyrinkin aina välillä hankkimaan isomman eettistä lihaa myös ihmisille, kuten viimeksi kesällä kokonaisen karitsan ensimmäiseltä työssäoppimispaikaltani.

      Poista

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI