tiistai 7. elokuuta 2018

Tauko

Viime viikot ovat menneet luotsatessa laumaa helteiden läpi ja hyysätessä hoidokkeja. Olen nauttinut niin helteistä kuin hoitonäädistäkin, mutta nyt kun on ollut pari päivää viileämpää ja viimeisempien hoidokkien lähdöstä on viikon verran, alan myös huomata kuinka voimille ne ovat ottaneet. Nyt kun pariin päivään ei ole enää tarvinnut stressata miten lauma kestää lämmöt ja samassa mitassa vaihdella vesiä ja kantaa viilennystä, väsymys on vyörynyt yli jonkinlaisena aaltona. Me selvisimme, ja nyt kroppa on alkanut vaatia veroja rästiin jääneistä yöunista ja öisistä lenkeistä. Samaan aikaan uutiset kuitenkin kertovat, että tämä oli vasta erä yksi, ja seuraavan helleaallon pitäisi saapua Suomeen loppuviikosta. Samalla meille pitäisi tulla seuraavat hoidokit.

Helteillä ulkoilut ovat olleet aika hämärähommia, vaikka Miikkis on tuntunut kestävän sisällä kuumuutta tyttöjä paremmin.

Silti ajatus ei ahdista. Minä oikeasti pidän molemmista. Ja nyt parin päivän huoahdustauon jälkeen haasteeseen jaksaa suhtautua taas optimistisesti: kakkoserä ei voi olla yhtä haastava kuin ensimmäinen. Talon rakenteet ovat varmasti ehtineet viiletä sen verran, että muutaman päivän helteet eivät riitä kuumentamaan asuntoa yhtä pahasti kuin ensimmäinen putki. Seuraavaksi saapuvat hoitonäädät ovat kaikki täysin uusia tuttavuuksia. Ensin pääsen tutustumaan pariin frettiherraan, ja sitten meille mahdollisesti tulee mitti-neiti jonkin mittaiselle visiitille. Ensimmäisten omistaja oli kysellyt Frettiliiton ryhmässä, mihin Turkulaiset tapaavat viedä eläimensä hoitoon. Jälkimmäinen tapaus taas saapuu Sariannalle jalostuskäyttöön, mutta koska hänellä on ollut todella huonoa tuuria lanttien kanssa, voi olla neiti tarvitsee joksikin aikaa paikan jossa on vähän vähemmän kiimaisia uroita ympärillä kuin hänen asunnollaan.

Kun aurinko laskee, puissa alkaa hillua outoja apinoita.
Jossain määrin helteiden aiheuttama poikkeustila näkyy kotona yhä. Herppihuoneen herkin tapaus, tulisalamanteri Fenix, on yhä evakossa kellarissa. Se oli pakko siirtää sinne siinä kohtaa kun lämpötila alkoi nousta terraariossa yli kolmenkymmenen asteen. Mutta jos sääennusteet pitävät paikkansa, pian sekin pääsee palaamaan kotiterraarioonsa. Kaikesta helteiden aiheuttamasta vaivasta huolimatta ajatus vetää vähän myös haikeaksi. Kohta on oikeasti aika sanoa heipat koko kesälle, ja pitää alkaa valmistautumaan ottamaan vastaan syksy. Samalla kuitenkin pitkään jatkuneet helteet ovat siirtäneet monia kesältä odottamiani asioita loppukesälle ja alkusyksyyn: moni näätien kanssa suunnittelemani seikkailu ja tutkimusretki kun on pitänyt jättää odottamaan sitä, että näädät ja Jussi selviävät taas ulkona ilman lämpöhalvauksen vaaraa. Ilmojen ollessa kuumimmillaan eläinten kanssa ei ole ollut esimerkiksi mitään asiaa takaisin linnavuorelle.

Hämärä valaistus ei tee näätien kuvaamisesta kauhean helppoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti