Yöseikkailuja

Haisunäädät ovat kokoisikseen erittäin voimakkaita eläimiä jonka lisäksi ne osaavat olla välillä myös äärettömän itsepäisiä. Miikkikseen sopii näistä kumpikin ja ne aiheuttavatkin välillä pientä päänvaivaa, vaikka ne osaltaan myös lisäävät pojan sympaattisuutta. Ainakin silloin, kun kello ei ole kaksi yöllä ja näkemyksemme yön vietosta täysin päinvastaiset.

Miikkis oli eilisillan aikana viimein rentoutunut täällä ja siten enemmän oma itsensä. Poika änki kainaloon, kerjäsi nameja ja ramppasi eteisessä kinuten ulos. Pojan hyörintää oli aika ihana katsoa, kun viime Tamperereissut poika on vain mököttänyt kaapin alla tai boksissa suostumatta ottamaan mitään kontaktia kehenkään. Ilta kuitenkin vaihtui yöksi ja pojalla vauhti vain kiihtyi. Kotona poika menee nukkumaan usein samoihin aikoihin itseni kanssa, mutta nyt poika alkoi ottaa kaiken ilon irti rauhallisesta yöajasta. Pian siskon mies tulikin kysymään, voisiko poika nukkua saunalla, kun sisko ei tahtonut saada unta pojan touhuilulta ja tänään on häät. Asia oli meille tietenkin ok ja pojalle rajattiin oma tila kylppäriin jossa se muutenkin hengaa oma aloitteisesti päivät.

Miikikseltä ei kuitenkaan kysytty ja Miikikselle homma ei ollut ok. Se halusi vielä etupihalle kaivelemaan. Omatoimisena poikana se päättikin avata kylppärin oven. Poika ei kuitenkaan yllä kahvaan, joten aukeamisen sijaan ovi vain ryskyi kovaäänisesti vasten karmeja kerta toisen jälkeen. Mihail kun ei tunnetusti myöskään luovuta helpolla, vaikka este vaikuttaisi mahdottomalta. Sitten vain käydään välillä aukomassa kylppärin laatikot ja palataan sen jälkeen oven kimppuun. Ja karmeja vasten paukkuvasta ovesta lähtee vielä pahempi ääni kuin skunkinkynsistä laminaatilla ja tassujen tömistelystä.

Siskon mies päätti sitten vessassa käydessään estää pojan pääsyn kylppärin ovelle nostamalla saunajakkaran ja pyykkikorin saunanoven eteen. Tämä toimikin pari minuuttia kunnes kylppäristä kuului laahaava ääni.  Miikkis työnsi samalla kertaa sekä jakkaran että täyden korin pois saunan ovelta ja jatkoi sen jälkeen kylppärin oven parissa. Poika oli edelleen sitä mieltä, että ulkotouhut olivat jääneet kesken.

Mietimme asiaa hetken ja haimme pojan sänkyyn nukkumaan. Monesti Miikkis kun  rauhoittuu heti peiton alle päästyään ja antaa sitten muidenkin nukkua. Nytkin poika painoi nopeasti silmät kiinni kaikkuun päästyään, mutta päätti parin minuutin torkkujen jälkeen haluavansa sittenkin sinne ulos. Poika työnsi käden pois tieltään kerta toisensa jälkeen kunnes päätin mennä nukkumaan pojan kanssa kylppäriin. Siskon muksut kun heräävät yleensä hyvin aikaisin ja halusin siskon saavan nukkua siihen asti. Kannoin isot sohvatyynyt patjaksi kylppärin lattialle ja nappasin pojan viereeni.

Miikkis halusi silti pois kylppäristä. Tajuttuaan minun olevan itsensä ja oven välissä se alkoi pungertaa itseään vuoroin patjan ja oven väliin ja sohvatyynyjen väleihin. Maanittelut, lahjonta ja kiristys eivät auttaneet, vaan tipuin kerta toisen jälkeen patjalta lattialla kunnes hyväksyin sen tosiasian ettei Miikiksellä ollut aikomustakaan käydä vielä nukkumaan.

Nappasin pojan kainaloon ja menin herättämään Jussin. Jussi oli luvannut että veisi pojan ulkoilemaan mikäli minun suunnitelmani ei toimisi, että edes minä saisin nukutuksi. Minusta tämä ei kuitenkaan vaikuttanut reilulta, sillä minunhan kakara tässä meitä valvotti. Niinpä ehdotin että pakkaisimme pojan autoon ja lähtisimme yhdessä ABC:lle. Miikkis kun yleensä nukahtaa takapenkille ja ABC:ltä saisi yöpalaakin.

Suunnitelma pantiin käytäntöön ja navi näytti suunnan. Miikkis pyöri kuitenkin edelleen ympäri boksia, joten nappasimme vain porkkanapussin pojalle ja jatkoimme matkaa koiraparkilliselle ABC:lle naapurikuntaan. Sielä poika pääsi aitaukseen purkamaan energiaansa ja sen jälkeen mie ja Jussi Hesburgerille hakemaan sitä lisää. Sen jälkeen Miikkis nukahti. Emme halunneet kuitenkaan ottaa riskiä siitä, että herättäisimme pojan taikka muut, joten laskimme penkit alas ja nukuimme pojan seurana autossa ABC:n parkkipaikalla aina aamuun asti.

Aamulla palasimme Tampereelle ja Miikkis juoksi suorinta tietä saunaan jatkamaan uniaan. Siskontyttö oli kovin pettynyt, sillä hän oli jo ehtinyt herätä ja olisi kovasti halunnut mennä haisun perässä leikkimään. Sisko kuitenkin kertoi ettei haisu jaksa nyt leikkiä, kun täti ja Jussi ajeluttivat sitä koko yön pitkin Pirkanmaata. Siskontyttö mulkaisi meitä pahasti ja antoi nootit: on siinä täti kun ei anna haisun edes nukkua. Ei lemmikkejä nyt niin kuulu hoitaa.