perjantai 22. toukokuuta 2015

Snurre ja Esteri

Tyttöjen kotiutumista odotellessa voisin ehkä kirjoittaa hiukan siitä, millaisia nääppiä meille on ensikuussa tulossa. Kyseessä on siis kaksi aikuista kodinvaihtajaa, Snurre ja Esteri. Kummatkin tytöistä ovat nelivuotiaita. Snurre on väriltään ilmeisesti suklaa ja Esteri on albiino - sen itsekin sentään jo tunnistaa ;-) Tytöt ovat tulleet nykyiseen majapaikkaansa Skeppsdal Family -eläinhoitolaan eri paikoista, mutta ehtineet jo tottua hyvin toisiinsa majailtuaan hoitolalla useamman kuukauden.

Snurre on oikea pusunäätä ja ehti nuolla sormeni useaan otteeseen jo sinä aikana mitä vietimme tyttöjä katsomassa. Pusuja sateli jopa silloin, kun työnsin käteni tytön pesään, johon neiti oli vetäytynyt nukkumaan. Tyttö on syntynyt Virossa joskus vuonna 2011, mutta se on melkeimpä ainoa, mitä neidin taustoista on tiedossa. Snurre on piskuinen kuin mikä ja painaa vain 500 grammaa - ollen pienin fretti jonka olen tähän mennessä nähnyt. Tyttö on näistä kahdesta se sisäsiistimpi ja käyttää kiltisti hiekkalaatikkoa. Snurre oli viime syksynä hoitolalle tullessaan todella huonossa kunnossa, eikä moni uskonut sen selviävän hengissä. Tytön kiimaa ei oltu katkaistu ilmeisesti kertaakaan sen elinaikana, ja freteillä kiima ei katkea automaattisesti, vaan johtaa pitkittyessään monenlaisiin ongelmiin - ja voi viedä jopa hengen. Snurrellakin oli tullessaan iso osa karvoista tippunut pois, ja se oli laiha ja aneeminen, mikä teki hoidonkin aloittamisesta vaikeaa: jokainen tapa katkaista kiima on eläimen elimistölle jollain tavalla raskas, ja oli epävarmaa kestäisikö pienen kroppa enää mitään niistä. Onneksi hoito kuitenkin tehosi ja pikku pirpana kuitenkin voitettiin vielä elävien kirjoihin :) 

Snurre saapuessaan Skeppsdaliin

Esteri on neideistä se topakampi tapaus, joka päätti heti testata mikä toleranssi minulla ja Jussilla on puremisen suhteen - ja teki sen frettimäiseen tapaan iskemällä hampaansa useampaan otteeseen ranteeseen kiinni. Eli tämän neidin kanssa joudutaan varmaan kotonakin jatkamaan keskusteluja siitä, mihin niitä hampaita on sopivaa käyttää. Uskon kuitenkin neuvottelujen tuottavan tulosta, kun tyttö ei kuitenkaan ole nykyiseen isäntäväkeensä enää hampaita käyttänyt - ja mekin ehdimme vierailumme aikana saada muutamia näätäpusuja myös Esteriltä. Esteri ehti kuitenkin tästä johtuen jo saada automatkalla lempinimekseen Myy, kun autossa sattui kotimatkalla soimaan muumilaulu, jossa Myy paitsi voittaa missikisan, myös pistää kuin kyy ;-) Esteri on Miikkiksen tapaan sisäsiisti omilla ehdoillaan, ja valitsee yleensä vessapaikakseen mieleisensä nurkan, jota käyttää kyllä kuuliaisesti - kunhan siihen ei yritä sijoittaa vessalaatikkoa. Esteri on Snurren tapaan syntynyt vuonna 2011 päivänä jota ei tiedetä. Esteri on hieman Snurrea isompi ja painaa jopa 700 grammaa.

Tytöistä kumpikin on elänyt ensimmäiset vuotensa kissanruualla ja oppineet vasta nykyisessä hoitopaikassaan syömään fretinnappuloita. Mihinkään raakaruokiin kumpikaan tytöistä ei kuitenkaan vieläkään vapaaehtoisesti koske, vaikka niille on koitettu niin kanankaulat ja jauhelihat, kuin kokonaiset hiiretkin. Lohitahnan kohdalla kumpikin tytöistä suostuu kuitenkin tekemään poikkeuksen. Eli meilläkin lähdetään sitten liikkeelle nappulalinjalla, vaikka tuskin suostun raakaruokienkaan kohdalla kokonaan vielä luovuttamaan, kun Miikiksen takia niitä jokatapauksesta pakastimesta löytyy.

Nämä neidit eivät ole ensimmäiset aikuiset kodinvaihtajat mitä minulle tulee, mutta silti Jussin kanssa tuli käytyä autossa mennen tullen keskustelua siitä, mihin sitä on nyt lähdössä. Tälläkertaa valitettava tosiasia kun on se, että ottamalla nämä tytöt poikasen sijaan emme menetä vain niitä neljää ensimmäistä vuotta, jota emme ole saaneet neitien kanssa viettää, vaan olemme niiden ensimmäisten vuosien johdosta saattaneet menettää monta tulevaa vuotta, joista emme vielä tiedä. Koska tyttöjen tausta ei ole tiedossa, emme voi tietää mitä sairauksia tyttöjen suvusta mahdollisesti löytyy. Koska tytöt ovat syöneet varsin yksipuolisesti eivätkä ne vieläkään suostu syömään kuin muutamaa eri ruokaa, ovat ne olleet alttiimpia erilaisille puutostiloille ja raksuvalion johdosta tytöillä on isompi riski hammas- ja munuaiskiville. Tämän lisäksi emme voi tietää, kuinka isoa vahinkoa Snurren jatkuneet kiimat ovat aiheuttaneet sen elimistölle, jonka lisäksi hormonipiikit, joita Esterin kiimojen katkaisuun on aiemmin käytetty, altistavat nykytietämyksen mukaan kohtutulehduksille ja märkäkohdulle - vaikka nykyään Esterilläkin on tosin jo implantti. Itse haluan lähteä tähän silti, ja pyrkiä omalta osaltani huolehtimaan siitä, että nämä tarinat saisivat onnellisen lopun. Näitä kannattaa kuitenkin aina miettiä, jos harkitsee lemmikkiä, jonka lähtökohdat eivät ole parhaat mahdolliset - ja miettiä onko valmis hyväksymään sen, että omista toimista riippumatta eläin ei välttämättä elä yhtä pitkään ja terveenä, kuin paremmat lähtökohdat saanut lemmikki voisi elää. (Ja tämän vuoksi ei myöskään kannata hankkia koskaan pentutehdaspentua - aikuisen kodinvaihtajan kohdalla vahinko on tapahtunut - mutta pennun ostaminen kyseenalaisista oloista tukee aina kyseistä bisnestä.)

Skeppsdal Familyssä on kuitenkin tehty jo hienoa työtä tyttöjen tilanteen eteenpäin saattamiseksi: tyttöjen ruokavaliota on korjattu, ja neidit on rokotettu, implantoitu ja mikrosirutettu. Tytöt on myös totutettu valmiiksi toisiinsa, eli itse saa kotiinsa valmiin kaksikon :-)

Tänään kotiin saatiin myös Zooplussalta tilattu paketti ja kaikki alkaa pikkuhiljaa olla porttia vaille valmista tyttöjen tuloon. Portti on tosin vasta suunnitteluvaiheessa, ja lähtee toteutukseen kun Jussi saa pahimmat tenttinsä alta pois. Ensiviikolla pääsee myös katsomaan toisia pieniä blondeja näätiä, kun PetKingdomin näätäpäivät koittavat vihdoin Tampereella. Ja enää minun ei tarvitse olla huolissani mahdollisista vapaista pennuista, kun omat näätäset ovat jo varattuina. Ja jos totta puhutaan, kaikista mahdollisista ongelmista huolimatta olen iloinen, että pääsen aloittamaan omaa harrastusta kahden aikuisen neidin kanssa rasavillin pennun sijaan - vaikka rasavillejähän fretit ovat lähes aina :-)

Kuvia tytöistä tutustumisvisiitiltä:




 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti