maanantai 22. joulukuuta 2014

Välilasku Turkuun

Viime yönä tuli kotiuduttua Turkista kohtuullisissa ruumiin ja sielun voimissa; sängynpohjalla meni lopulta vain pari päivää kiitos levon ja paikallisesta apteekista löytyneiden lääkkeiden. Kauhean kauaa tässä ei kuitenkaan ehdi olla, kun jo huomenna töiden jälkeen on vuoro suunnata Tampereelle joulun viettoon. Sitä ennen saan kuitenkin viettää päivän Mihailin kanssa.

Yöllä saavuttaessa oli ulko-ovella vastassa tuttu mökötysshow; Miikkis tuli kyllä tuttuun tapaan ovelle vastaan, mutta peppu alkoi heittää heti jos sitä koetti silittää tai ottaa syliin. Muutaman kerran tömistettiin tassujakin, jotta viesti tulisi varmasti perille. Onneksi poika on nopeasti leppyvää sorttia ja sopivilla lahjuksilla nopeutettuna mökötysvaihe oli jo vartissa ohi. Sitten kavuttiin taas itse syliin ja puskettiin jalkoja, kun oli ollut niin ikävä. Shownkin aikana huomasi kyllä, että poika oli ollut hyvässä hoidossa, kun koittaessani ottaa sitä syliin se vaihtoi kerran myös Jussin kainaloon ja katseli miua sieltä. Että hän rupeaa Jussin skunkiksi jos minä tuolla tavalla katoilen.

Onneksi Mihail pitää myös Tapsasta, niin saan sen taas joulun jälkeen voitettua omaksekseni. Vaikka tiedänkin että joulusta seuraa taas uudet möksötykset, kun pojalle on mahdotonta selittää, että se menee hoitoon koska vaihtoehtona olisi sen makuun turhan hälyisä perhejoulu. Täytyy vain pitää huoli, että aikomani uudenvuodenlupaus pitää ja Mihail saa ensivuonna tätä vuotta enemmän rauhallisia koti-iltoja ja -viikonloppuja yhdessä miun kanssa. Ne ovat Mihailillekin varmasti se paras lahja mitä poika voi namien ohella saada.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti