Eilen pankilta tuli hylkäävä luottopäätös hakemaani velkojen yhdistelylainaan. Tänään Mauno oksensi taas yhteen nojatuoliin, ja meinasin itsekin oksentaa hajusta siivotessani Maunon tuoretta oksennusta. Haluaisin postata etenkin instaan välillä jotain kevyempää itseä stressaavien asioiden keskelle, joten en ole postannut nyt viikkoon mitään. Olen taas liian jumissa pääni kanssa itseä stressaavissa asioissa.
Olen saanut tällä viikolla siivottua kotia aika urakalla, ja isoimmat joulukoristeetkin ovat jo esillä. Koti näyttää itseasiassa aika kivalta, ja olen katsonut viikon sisään jo viisi jouluelokuvaa antaen itselleni luvan vain käpertyä vilttiin sohvan nurkkaan. Koittanut pysähtyä ja hengitellä. Muutamana hetkenä olen saattanut onnistuakin siinä.
Huomenna pitäisi taas edistää näyttöä, jotta saan näyttökampanjan ajoissa maaliin ja siihen tulevat postaukset ajastettua. Ensiviikolla on itsenäisyyspäivää vajaa täysi työviikko. En oikein taas tiedä, missä olen pääni kanssa. Kaikki kun toisaalta todella hyvin, mutta stressi ei ota silti laantuakseen.
On ollut niitä hetkiä, kun mietin, ettei minulla ole sellaisia voimia, joita tämän koko sirkuksen pyörittäminen vaatii. Että olisi kaikille parempi vain supistaa eläinmäärää oikein radikaalisti. Mutta en minä toisaalta tiedä sitäkään, mitä me ikinä tekisimme kaikella tällä tilalla ilman täällä olevaa eläintarhaa. Joten ehkä sitä vielä tässä kohtaa välttää kaikkia isoja isoja ratkaisuja, ja koittaa löytää niitä pieniä, joilla saisi aivot hölläämään edes välillä edes vähän. Onneksi piann on joulu, ja maailma hidastuu ainakin pieneksi hetkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti