COVID-19 ja lemmikit

Tämänhetkisen koronapandemian alkuvaiheilla juuri mikään asia ei ollut varma, ja esimerkiksi kysymykseen siitä, voiko COVID-19 tarttua lemmikeihin löytyi hyvin ristiriitaisia vastauksia. Frettiä pidettiin yhtenä potentiaalisimmista tartunnan saajista, sillä se on erittäin herkkä myös useammille muille ihmisille hengitystieoireita aiheuttavista viruksista, ja niillä tavataan useampia omia koronaviruksia. Se onkin yksi lisäsyy sille, miksi on eletty nyt Jussin kanssa aika hiljaiseloa - sen lisäksi tietysti, että Jussi työskentelee tällähetkellä useassa eri hoivakodissa. Ajatus siitä, että saisimme tartunnan, on aiheuttanut huolta siitä, miten jaksaisimme kipeinä hoitaa koko lauman, sekä siitä, miten parhaiten estäisimme laumaa saamasta tartuntaa. Kaikki lemmikeillä tavatut tartunnat on tähän mennessä jäljitetty omistajiin, ja me olemme jo kerran eläneet sen, että vaikka koitin olla erittäin varovainen, tartutin meillä puolet laumasta influenssaan muutama vuosi sitten. Se kun koitti itse neljänkymmenen asteen kuumessa pakkojuottaa ruiskusta räkäistä frettiä ei unohdu ihan heti. 

Ai että voi tarttua kissoihinkin?!

Eilen tuli törmättyä aihetta käsittelevään Ylen uutiseen, jossa mainittiin, että eniten tunnettuja koronatartuntoja löytyy itseasiassa kissoilta, jotka ovat myös ilmeisen herkkiä saamaan koronavirustartunnan ihmiseltä. Sikäli tämä on kyllä loogista, sillä kissoja on lemmikkinä ihan äärettömän paljon enemmän kuin frettejä. Silti tieto ei ollut järin lohduttava, vaikka artikkelissa myös todettiin, että ihmisistä lemmikeihin siirtyneet COVID-19 -tartunnat ovat kaikkiaan äärimmäisen harvinaisia. Frettien vessa-asiat, ruokahuolto, pedit ja muut meillä kun on jo valmiiksi keskitetty yhteen huoneeseen, ja vaikka ne todennäköisesti prostestoisivat paljon, jos niiden jaloitteluvuoroja leikattaisiin, olisi mullistus kuitenkin pienempi, kuin jos meidän pitäisi lähteä rajaamaan kissoja niin, että ne eivät pääsisi lähikontaktiin sen meistä kanssa, kumpi onkaan sairastunut, tai pahimmassa tapauksessa kummankaan kanssa. Etenkin kun artikkelissa vielä todettiin, että kissat ja fretit kuuluvat molemmat siihen vähemmistöön, joiden on todettu pystyvän välittämään tautia myös eteenpäin lajitovereilleen. Eli koronatilanteessa eläinten toimittaminen hoitoon harrastuskavereille olisi monellakin tavalla mahdoton idea, jos koko koti menisi karanteenin altistumisen sijaan sairastumisen takia.

Linkitetystä artikkelista lainattu kuva

Artikkelin luettuani aloin miettiä, olisiko se järkevää varautumista vai koronahysterian alkua, mikäli siirtäisi pari frettiaitausta lisää autotalliin. Nyt sinne on jo muista syistä varastoitu iso osa frettien ruuista ja pari laatikollista pissa-alustoja. Tarvittaessa saisi sitten siirrettyä edes fretit täysin erilliseen lämmitettyyn rakennukseen, johon ehkä uskaltaisi ottaa ulkopuolista apua, mikäli sairastuisi ja omat voimat uhkaisivat loppua. Autotallissa on kuitenkin lämmitys, sähköt, vesipiste ja useita ikkunoita, eli sinne ei olisi mahdotonta rakentaa ihan kohtalaisia väistötiloja. 

Mummuskat eivät stressaa asiasta

Vielä tärkeämpää tässä vaiheessa on toki muistaa maskin käyttö kaupassa, ja hyvästä käsihygienista huolehtiminen. Myöskään mihinkään tapahtumiin ei pidetä kiirettä, vaikka niitä ei nyt olisi muutenkaan ihan heti näköpiirissä. Jussi sai riskiryhmien kanssa työskentelevänä jo oman koronarokotteensa, ja vaikka olin itse alkuun hyvin varovaisella kannalla rokotteen suhteen, olen jo päättänyt ottaa sen itsekin heti kun sen saan. Työikäisenä riskiryhmiin kuulumattomana ei-terveydenhuoltoalalla työskentelevänä siihen voi kyllä mennä aikaa, ennenkuin itse olen rokotusvuorossa. 

Tartuntaluvut eivät anna aihetta minkäänlaiseen hysteriaan (vaikka eläimiä on toki testattu huomattavasti vähemmän kuin ihmisiä), mutta jo näiden lukujen valossa kannattaa miettiä, että jos sairastuu, eläintenhoito voi olla hyvä nakittaa mahdolliselle oireettomalle perheenjäsenelle. COVID-19 tartunnan saaneena lohtua ei myöskään kannata hakea ensisijaisesti karvaisilta perheenjäseniltä, vaan niiden oman turvallisuuden nimissä rajata kontaktit oireiden aikana minimiin.