torstai 4. elokuuta 2016

Mitellan tarina

Kuten aiemmin jo mainitsin, pennun tulo ei mennyt meillä ihan suunnitellusti. Meillä oli haussa tumma tyttö kasvattajalta, mutta nyt meille tuleekin kodinvaihtaja pastellimitti. Mitella eli alkujaan Bella on syntynyt lapissa kotieläinpihalla ja ehtinyt olla jo kahdessa kodissa ennen meitä - vaikka neiti ehti vasta täyttää neljä kuukautta.

Mitellan tarina ei ole valitettavasti ainoa laatuaan, vaan vastaaviin törmää aina ajoittain näätäpäivillä. Neiti muutti etelään ensimmäiseen kotiinsa luovutusikäisenä. Melko pian tytön kotiuduttua kodissa puhkesi kuitenkin allergia: ensimmäistä kotia tuntematta en tiedä, oliko allergia enemmän fyysistä vai henkistä laatua. Joka tapauksessa allergia teki sen, ettei tyttöä juuri käsitelty ja sille tuli kiire löytää uusi koti. Muutamassa viikossa etäisyys kasvattajaan oli kasvanut niin ylitsepääsemättömäksi, että pennun palauttaminen sinne nähtiin mahdottomana. Niinpä tyttö myytiin eteenpäin.

Uudelle kodille näädästä muodostui positiivinen kuva. Sen kerrottiin olevan kiltti, kesy ja purematon - Sellainen jonka ensikertalainen lemmikinomistaja uskalsikin ottaa hyvillä mielin. Harmi vain ettei kuva kestänyt arkea, vaan pentu alkoi purra uutta omistajaansa. Uusi omistaja lähti etsimään apua frettiliiton facebook-ryhmästä ja saikin kokeneen harrastajan kotikäynnille antamaan vinkkejä pennun käsittelyyn. Valitettavasti vinkit ja neuvot tekivät ikävän konkreettiseksi sen, ettei uudella omistajalla ollut riittävästi aikaa siihen, mitä Mitella vaatisi tullakseen kivaksi lemmikkinäädäksi. Niinpä omistaja teki päätöksen myydä tyttö pois ennenkuin se ehtisi kiintyä nykyiseen kotiinsa enempää. Mitella tarvitsi taas uuden kodin.

Tässä kohtaa kun toinen ilmoitus tytöstä tuli nettiin, päätin ottaa yhteyttä ja selvittää, voisiko tyttö sopia meille. Lauantaipäivä menikin viesteillessä myyjän ja Mitellaa katsomassa käyneen harrastajan Hannan kanssa sen selvittämiseksi, olisinko minä tarpeeksi kokenut Mitellan uudeksi omistajaksi. Kun Hannakaan ei nähnyt mitään estettä sille, ettenkö voisi tytön kanssa pärjätä, sovittiin että tyttö tulee meille. Mitella vain tulee tarvitsemaan alkuun ekstrapaljon käsittelyä, että se saadaan lopettamaan pureminen ja rauhoittumaan.

Nyt täällä on jo käynnissä kova odotus. Odotusta on siivitetty selvittelemällä tytön taustoja. Mitellalla kun ei ole rokotuksia, sirua eikä sukutaulua, on nyt koitettu saada kasaan tytön tietoja. Itse kun pyrkii siihen, että kaikilta omilta lemmikeiltä löytyy tunnistemerkinnät ja niistä olemassa olevat tiedot talletettuna johonkin tietokantaan. Niinpä Mitellakin on tarkoitus rekisteröidä, ja haluan rekisteripaperin yhteyteen sukupuun niiltä osin kun sukua on tiedossa. Arkielämässä tämä ei ehkä ole niin iso asia, mutta jos Mitella vaikka pääsisi karkuun joskus, en halua sen päätyvän random näätänä hoitolaan, vaan tahdon että tytön henkilöllisyys ja taustat on helppo selvittää, ja tyttö siten helppo palauttaa takaisin kotiin. Rokotukset taas ovat ihan must juttu kun eletään näätäsosiaalista elämää.

Tähän juttuun sain taas käyttööni muutamia kuvia Mitellan tämänhetkiseltä omistajalta. On se kyllä aika nätti tyttö. Vaikkei olekaan tumma. Ei enää montaa päivää niin pääsee näkemään tytön livenä.

6 kommenttia:

  1. Voi että. Onnea ja hermoja pikkusen kanssa :) <3 Laitathan paljon kuvia sit?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kuvia tulee taatusti lisää, kun saadaan Mitella kotiin :)

      Poista
    2. Kiitos! Kuvia tulee taatusti lisää, kun saadaan Mitella kotiin :)

      Poista
  2. Laitappa mulle sähköpostia tai viestiä vaikka fb:ssä, taidan tuntee tän neitosen kasvattajan.
    jonna_toljamo@hotmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Mitellan kasvattaja on kyllä selvillä ja häneltä on saatu tytöstä myös sukutietoja :) Eli Tarasta on tämä tyttö peräisin heidän huhtikuun pentueestaan.

      Poista