torstai 4. kesäkuuta 2015

Miikkiksen omat hiiret

Itselläni ei ole tällähetkellä resursseja kasvattaa itse ruokahiiriä. Haluan kuitenkin tarjota Mihailille välillä myös kokonaisia ruokaeläimiä, joten ne on hankittava muualta. Eläinkaupoissakin myydään nykyään hyvin erilaisia pakastejyrsijöitä, mutta mikäli ei halua tukea eläinten tukkukasvatusta, on ruokaeläimetkin varminta hankkia suoraan kasvattajalta (tai kasvattaa itse). Tietenkin joillakin alueilla ongelmana on sopivan kasvattajan löytäminen: Jussiakin alkoi eilisen hiirulavierailun jälkeen taas harmittaa, kuinka hankala hänen tarvitsemiaan välikokoja on saada suoraan kasvattajalta. Eilen kun käytiin hakemassa Mihailille hiiriä pakkaseen, tälläkertaa Mossen ja Marian hiirulasta Raisiosta.
Oli kyllä taas oikein mukava päästä vierailemaan jonkun hiirulassa katselemassa erilaisia hiiriä. Vaikka olinkin itse hakemassa pakasteita, minut kun toivotettiin silti tervetulleeksi tutustumaan hiirten tiloihin ja oloihin. Mossen ja Marian hiirula on taas yksi hyvä esimerkiksi siitä, että se että eläimiä on päälle sata, ei tarkoita etteikö niille voisi tarjota virikkeellisiä asumuksia: heidänkin hiirulassaan valtaosa asumuksista on minidunia, mitä monet lemmikin omistajatkin käyttävät. Ja erilaisten putkien, tasojen ja mökkien ohella niiden kattoihin on mahdollista viritellä esimerkiksi erilaisia kiipeilyköysiä. Kaikilta hiiriltä löytyi myös nimi, vaikka tuolla hiirimäärällä ne ovatkin lunttilapuilla boksin kyljessä niin että paremmin muistaa kuka missäkin asuu (mikä helpottaa asioita etenkin silloin, kun hiiret vaihtavat välillä terraarioita poikueiden ja muiden takia).
Tällaiset vierailut ovat kyllä aina vähän riskialttiita, kun nytkin näki vaikka mitä ihanan värisiä ja mukavanoloisia otuksia. Ja Mossekin alkoi heti kiusia, että niitä saa kyllä muutenkin kuin pakasteena ;-) Onnistuin kuitenkin pysymään alkuperäisessä suunnitelmassa, ja hiiriä lähti mukaan vain pojalle. Jussi innostui vielä enemmän Mossen ja Marian muista lemmikeistä: herpeistä ja kissoista, joista osa ehdittiin nyt myös näkemään. Näiden joukossa oli myös poikueellinen silmälasiskinkinpoikasia, jotka muistuttivat hieman pieniä sisiliskoja. Paikalla ollut erittäin symppis koiravanhus jäi kokonaan kuvaamatta, sillä se vietti mieluusti sylissä koko sen ajan, mitä emmeet olleet hiirulassa, mihin se ei saanut tulla.
Kysyin myös napsia hieman kuvia hiirulassa, vaikkei niistä kännykkäkameralla taas kauhean hyviä tullutkaan. Kuvissa näkyy osa hiiriterraarioista ja boksiin nostetut pikkuskinkit.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti