Nutun jalkavamma

sunnuntai 25. toukokuuta 2025

Siilien jalkavammoista puhutaan paljon. Esimerkiksi erilaiset jalkaan kietoutuvat vierasesineet kuten hiukset voivat saada nopeasti aikaan pahaa jälkeä. Siileillä myös kaikki jalkoihin tulevat haavat tulehtuvat usein herkästi, sillä siileillä on tapana kakata juoksupyöräänsä siinä juostessaan, jolloin kakkaa päätyy usein tassuihin. Itsekin olen kerran nähnyt siilin, jolla toinen takajalka oli tippunut ja toinen mennyt kuolioon, joten sitä suhtautuu siilien jalkavaivoihin hieman neuroottisesti, kun on nähnyt mihin ne voivat pahimmillaan johtaa.

Tältä jalka näytti ennen pesua
 

Pari päivää sitten olin näkevinä Nutun tassussa jotain. En oikein edes tiedä mitä, mutta jalassa tuntui olevan jotain eri tavalla. Jussi kuitenkin katsoi Nutun kanssani niin tarkasti läpi, kuin Nuttu antoi (Nutun kanssa bondailu on kuitenkin vielä vaiheessa). Tutkimisen jälkeen tulimme siihen tulokseen ettei jalassa näy mitään, se ei ole turvoksissa, Nuttu käyttää kaikkia jalkojaan, ei onnu ja juoksee mieluusti pyörässään. Eli minä todennäköisesti vain ylireagoin ja kuvittelin koko jutun. 

Eilen aamulla minun piti laittaa paikkoja vielä vähän kuntoon vieraita varten. Kun kävin laittamassa valot rottalaan, huomasin Nutun olevan vielä valveilla, joten ajattelin bondailla sen kanssa hetken. Nuttu oli kuitenkin jo edellisenä iltana ollut todella tuohtuneen oloinen, joten ajattelin että käsittelyä on nyt vain lisättävä, että neiti tottuu meidän hajuihin. Että onhan se nyt ihan ymmärrettävää, että uuteen kotiin muutto on poikaselle niin iso juttu, että siinä voi tulla käsiteltävyydessäkin vähän takapakkia. Kuitenkin heti kun Nuttu lähti avautumaan kerältä totesin että jalassa jokin on kyllä pielessä. Että Nuttu pitää toista takajalkaa eri tavalla ja se näyttää turvonneelta. Toisaalta jalka oli myös ihan kakassa, joten ajattelin, että ehkä siihen on tarttunut isompi kökkäre.

Hius oli tehnyt jalassa todella pahaa jälkeä

Otin siis Nutun vessaan, ja laskin sille jalkakylvyn. Kakka lähtikin liukenemaan jalan päältä, ja paljasti jalan olevan todella turvoksissa. Siinä vaiheessa kävin herättämässä Jussin, ja totesin että nyt minä en ainakaan enää kuvittele, ja että nyt tarvitaan eläinlääkäriä. Sen perusteella mitä olin jalkaa kylvyssä nähnyt, en nähnyt siinä mitään hiusta tai muuta vierasesinettä, eli turvotuksen syy oli avoin. Soitin sitten töissä lauantaivuorossa olevalle eläinlääkärille, että pystyisikö hän auttamaan meidät edes alkuun, sillä jalka oli niin kipeän näköinen, että kipulääke ja antibiootti varmaan ainakin tarvittaisiin heti, vaikka sitten mentäisiin myöhemmin eksoihin perehtyneelle selvittelemään mikä jalassa on.

Klinikalla Nuttu ei antanut katsoa jalkaa yhtään, joten totesimme että tarvitaan kevyt humautus, että jalan pääsee edes näkemään kunnolla. Kun Nuttu sitten vähän rentoutui, diagnoosi oli selvä: jalkaan oli kietoutunut hius, ja se oli kietoutunut niin tiukalle, että kun jalka oli alkanut turvota, hius oli leikannut kudosta ja päätynyt osin jalan sisälle, miksi sitä ei enää näkynyt. Eli pelkällä kipulääkkeellä ja antibiootilla ei tehtäisi nyt mitään, vaan hius olisi saatava nopeasti pois, tai jalka menetettäisiin. Niinpä jäimme odottamaan, että Merillä tulisi sellainen väli, jossa se ehdittäisiin tehdä. 

Näillä aseilla koitetaan sitten korjata tilanne

Nuttu laitettiin sitten vähän syvempään uneen ja jalka puudutettiin, jonka jälkeen hiusta alettiin kaivaa tassusta tikkisaksien ja pinsettien avustuksella. Jalka oli todella pahan näköinen, ja hius ei ole röntgentiivistä, joten oli todella vaikea arvioida, missä kohtaa koko hius olisi varmasti poissa. Esimerkiksi tassuun uponneiden kivien kohdalla kun voidaan todeta röntgenkuvalla, joko kaikki sirut on saatu kaivettua ulos. Nyt oli vain toivottava, että kun kaivelemalla jalkaa lisää hiusta ei enää löytynyt, ongelma oli saatu poistettua. Nuttu sai samalla ensimmäisen kipulääkeannoksen suoraan nahan alle ja jalka putsattiin lopuksi vielä kunnolla Betadinella.

Kotihoidoksi tuli antibiootti suun kautta kahdesti päivässä, kipulääke suun kautta kerran päivässä ja Betadinekylpyjä. Samalla Nutun asunnon siisteyteen on kiinnitettyävä erityisen paljon huomiota. Myös Nutun juoksupyörä otettiin nyt pois ainakin viikoksi, jotta ulosteet päätyvät väkisin imukykyisemmille alustoille eikä hän jää juoksemaan niihin. 

Illalla Betadine-kylvyssä Nuttu koitti punnistaa pois kylvystä molemmilla takajaloillaan

Iltaan mennessä jalan turvotus vaikutti selvästi laskeneen, joten olemme nyt toiveikkaita sen suhteen, että ongelman aiheuttaja on saatu pois. Nyt seuraava kriittinen vaihe on se, että lähteekö jalka hyvin paranemaan eikä tulehdu. Hius kun onnistui leikkaamaan jalkaan todella ikävät haavat. Nuttu kuitenkin yhä käyttää myös molempia takajalkojaan ja varaa niille molemmille painoa esimerkiksi koittaessaan kiivetä pois kylvystä. Eli sen puolesta näyttää siltä, että mahdollisuuksia täyteen toipumiseen on.

Itse koitan nyt sulatella tätä, kuinka äkkiä tällainen voi käydä. Ja opettelen pitämään hiukseni ponnarilla rottalassa touhuillessa. 

5 kommenttia:

  1. Ai kamala Nuttu parka ! Meillä oli joskus neitokakadun jalan ympärillä hius . Tosi hankala oli sekin irrottaa , mutta linnun jalka ei ole pehmeä , joten hius ei ollut tehnyt noin pahaa jälkeä .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meiltä löytyy jatkoa ajatellen kotoakin tikkisakset, joilla tuollaisten katkaiseminen käy helpommin, silloin kun tilanne ei ole edennyt näin pahaksi. Mutta hius on kyllä yllättävän terävää ja kestävää materiaalia väärään paikkaan eksyessään.

      Poista
  2. No voi hius, hurrjaa, että semmonen voi tehdä noin pahaa jälkeä. Toipumisia Nutulle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi alkaa näyttää siltä, että Nutun toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin <3

      Poista
  3. Hitsit! Pikaista toipumista Nutulle, hienosti näyttää olevan vauhdissa!

    Meillä oli kauan aikaa sitten mökillä jäänyt siili kiinni seinällä kuivumassa olleeseen kalaverkkoon. Vaikka se irti saatiin, isä sanoi, ettei sillä ole mahdollisuuksia enää elää. Minua silloin harmitti se kovasti. Nyt näitä kuvia katsellessani ymmärrän, ettei 80-luvun eläinlääkärikään olisi sille reppanalle voinut yhtään mitään tehdä.

    VastaaPoista

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI