Eilen hoidettiin sitten kaikkien meidän neljän kissan hampaat yhdeltä istumalta. En voi edelleenkään kuin ihmetellä, miten saimme eläinlääkäri Annin puhuttua tähän hulluuteen mukaan, kun jossain vaiheessa sitä jo itsekin mietti, oliko tämä taas kuinka hyvä idea. Päivä kun venyi normi työpäivää pidemmäksi, kun kahdelta neljästä eli Rutulta ja Löllöltä löytyi poistokuntoisia hampaita, jonka lisäksi Maunolta piti poistaa yksi syöpymätön juuri. Aino oli taas ainoa, jonka kohdalla selvittiin pelkällä hammaskivien puhdistuksella. Eilisen jälkeen Rutulla ei ole jäljellä enää yhtään kulmuria, joten katsoo millaiset mummoilmeet sille vielä kehittyvät.
 |
| Löllöstä on otettu verikoe ja poika odottaa vuoroaan hammaspaikalle |
Eilinen oli todella rankka, etenkin kun olin jännittänyt omien anestesioita jo etukäteen paljon. Nyt olo on kuitenkin erittäin helpottunut. Kenenkään kohdalla ei löytynyt isompia ylläreitä (olin kyllä toivonut, että Rutunkin kohdalla olisi selvitty pelkillä hammaskivillä) ja kaikkien anestesiat menivät hyvin. Ja se mitä olin eniten jännittänyt, eli oma pää kesti myös hyvin. Samalla poistui huono omatunto siitä, että on nyt akuutimpien sairastelujen takia osan kissoista kohdalla lykätty perusterveydenhuollosta huolehtimista.
 |
| Rutun hammasröntgenkuvaus käynnissä |
Löllöstä otettiin samalla käynnillä myös senioriverikokeet ja korvanäytteet. Verikokeissa ei ollut mitään huolestuttavaa, korvissa oli jonkin verran taas töhnää, mutta ei bakteereja ja vain vähän hiivaa. Eli korvien kohdalla jatketaan putsailua, mutta lääkitykselle ei ole nyt tarve. Eli jatkamme nyt peukkujen pitämistä sen suhteen, että korvatulehduskierteelle saataisiin nyt stoppi, eikä Löllön kohdalla tarvitsisi lähteä miettimään ruokavalioasioita tai ct-kuvausta.
Kääpiörottien kohdalla saimme valitettavasti piippausten sijaan rohinoita. Eli kumpikin astutetuista neideistä näyttää jääneen tyhjiksi, mutta yksi mummoista alkoi pärskiä. Koitimme ensin kotihoitona Nutriplus-geeliä, hunajapuuroa ja rottalan ilmankosteuden lisäämistä, mutta kun pärskintä jatkui, Kielo-mummu lähti nyt myös klinikalle mukaan ja aloitettiin antibioottikuuri. Reissun jälkeen siirsin Kielon ja hänelle Lupiinin seuramummoksi omaan sairastupaan eri huoneeseen. Vaikka en usko, että kyseessä on mikään varsinaisesti tarttuva tauti, niin sitä haluaa nyt kuitenkin altistaa noita nyt astutusiässä olevia mahdollisimman vähän millekään.
 |
| Kielo oli vastaanotolla tutkittaessakin mitä hurmaavin mummo <3 |
Nyt sitten vedetäänkin seuraavat päivät taas normaalia intensiivisempää lääkerumbaa, kun Rutulla, Löllöllä ja Maunolla menee normilääkkeidensä lisäksi myös kipulääkkeet ja Kielolla alkoi se antibioottikuuri. Onneksi kipulääkkeitä on kuitenkin vain parin päivän kuurit, niin ihan vielä ei kannata lähteä dosettiostoksille kissojen lääkkeiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti