Maunon IBD

keskiviikko 15. toukokuuta 2024

Maunon diagnoosiksi tuli se mitä pelkäsinkin, eli kissojen tulehduksellinen suolistosairaus IBD. Maunon ohut- ja paksusuolen seinämät ovat tulehduksen myötä paksuuntuneet ja haima on myös reagoinut tulehdukseen. Tilanne ei ollut kuitenkaan niin paha, että Maunolla olisi ollut tarpeen aloittaa välitöntä kortisonilääkitystä, eli tässä vaiheessa tilaa lähdetään hoitamaan ruokavaliolla. Siihen asti että suoliston tilanne rauhoittuu, Mauno tulee saamaan pelkästään hydrolysoitua allergiaruokaa. Keskustelimme eläinlääkärin kanssa myös meillä olevasta isoimmasta allergiaruokavalion ongelmasta, eli frettien ruuista. Sen osalta päädyttiin että kokeillaan alkuun riittääkö pelkkä Maunon ruokavalion vaihtaminen tilanteen rauhoittamiseen, vaikka Mauno pääsisi joskus pöllimään jotain näädiltä. Jos ei riitä, laitetaan fretitkin joksikin aikaa monoproteiinidieetille ja mietitään sitten Maunon suolistotulehduksen rauhoittuessa miten edetään siitä. Täytyy myös kokeilla, saisiko näädille askarreltua jonkinlaisen ruokintalaatikon, johon Nottekin mahtuisi, mutta Mauno ei, ja mennä ainakin vähän aikaa jauhelihalinjalla niin että fretit eivät saa kuskattua ruokia niin paljon Maunon ulottuville.

Mauno kertomassa Jussille, kuinka mamin töissä ei ollut taaskaan kivaa.

Diagnoosi ei ole sikäli yllätys, että Maunon oireiden ja taustan perusteella olin pitänyt sitä yhtenä vahvana mahdollisuutena. Mutta olin kuitenkin toivonut, että olisin ollut väärässä, sillä tämä tosiaan tarkoittaa että Maunon ruokavalioon tulee todennäköisesti rajoituksia loppuelämäksi, mikä voi hankaloittaa myös muiden tyyppien ruokintaa. Toki se ei välttämättä tarkoita, ettei Mauno voisi enää ikinä syödä muuta kuin allergiaruokaa ja namit olisivat bannissa koko Maunon loppuelämän, vaan loppuelämän juttuja lähdetään miettimään sitten, kun saadaan tilanne ensin nollattua tulehduksen osalta. Hyvänä uutisena Maunosta omassa labrassa tehdyt laajat verikokeet olivat kaikki viitearvoissa, mutta muutamia ulkoiseen laboratioon lähetettyjä tuloksia vielä odotetaan.  

Jussille tämä tuli ehkä isompana shokkina, sillä hänestä tilanne ei ollut oireiden perusteella yhtä selvä. Mutta vaikka itsekin olisin voinut elää ilman yhtä uutta diagnoosia, pohjimmiltaan tilanne on kuitenkin se, että ongelma oli jo ennen diagnoosia. Ja hoitamattomana IBD voi altistaa elimistön jatkuvan tulehdustilan takia esimerkiksi lymfoomalle. Eli diagnoosi on hyvä asia. Vaikka nyt meillä onkin taas yksi uusi vaiva, jonka kanssa on opittava elämään ja joka tulee vaatimaan kontrollointia.

5 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Voi Maunoa!
    Oletan, että Giardia on poissuljettu jo aiemmin Elisa- tekniikalla tehdyllä ulosteen laboratoriotestillä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Giardiaa meillä ei ole itseasiassa testattu, kun kukaan ei ole ollut ripulilla tai laihtunut. Kun itse on jotenkin mieltänyt sen enemmän nimenomaan ripulia kuin oksentelua aiheuttavaksi. Maunollakin voimakas ripuli kun ajoittui varhaiseen pentuaikaan ja luovutusikään, eli siitä on nyt yli neljä ja puoli vuotta aikaa. Mutta kieltämättä sekin voisi olla hyvä sulkea pois.

      Poista
  3. Kroonistuessaan Giardia oireilee nimenomaan oksenteluna.
    Pentuikäisenä luovutusiän myötä kotoa muuton ja sen seurauksena stressi voi myös laukaista synnyinkodista jo saadun loisen aiheuttaman ripulin.
    T:Valitettavan syvällä kokemuksen rintaäänellä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä sitten on todellakin aika ottaa pää myös sieltä pensaasta ja huolehtia ulostenäytteet alkuviikon postiin. Siivousta vierastavalle ihmiselle giardia kun on rottien sienen ohella yksi niistä isoista möröistä, mitä eläinten mukana voi tulla. Vaikka tuntuukin aika hurjalta, että alkueläin olisi voinut roikkua mukana menossa näin pitkään. Mutta etenkin ne pentuajan oireet sopisivat näin jälkikäteen ajatellen kyllä hyvin giardiaan. Silloinkaan sitä kun ei testattu, sillä silloin klinikalta ohjeistettiin tarkkailemaan tilannetta kotona, ja varaamaan käyntiä vasta jos Maunon ja Ainon yleiskunto laskee. Eikä sitä ohjetta tullut silloin kyseenalaistettua, ja kun ripulioireet sitten väistyivät, sen laittoi juuri muuttostressin ja olosuhdemuutoksen piikkiin. Viisi vuotta sitten itsekään kun ei ollut vielä niin herkästi tutkimassa kaikkea.

      Poista

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI