Loman loppu ja paluu arkeen

torstai 14. elokuuta 2014

Kaikki loppuu aikanaan ja niin myös kesälomalta piti palata takaisin töiden pariin. Loman tärkein tavoite ehti kuitenkin täyttyä ja töihin palatessa olo oli paljon levänneempi mitä lomalle jäädessä - ja nyt on onneksi ainakin tämän ensimmäisen viikon saanut pidettyä unirytmistäkin vähän paremmin kiinni, että vaikutus kestäisi pidempään.

Loman loppua kohden kämppä alkoi muuttua hieman kaoottiseksi miun keskityttyä enemmän loikoiluun kuin siivoiluun, joten loman loppupuolella lähdin taas motivaatiomatkalle organisointi-, siivous ja minimalismiblogeihin. Blogit ja sivustot olivatkin taas hyvin tehokkaita, sillä kämppä siisteytyi lukemisen ohella kuin itsestään - ja kirppiskassi alkoi taas mystisesti täyttyä. En ole enää toviin pysynyt kärryillä, montako viimeistä kirpputorikassia minulla on jo ollut, mutta tiedän luvun olevan suurehko. Sisääntulevan tavaran määrä kun on kuitenkin saatu jo aika pieneksi, eli isoin tekijä kirpputorikassin kanssa on selvästi se, että mitä pienemmäksi tavaramäärä käy, sitä vähemmällä huomaa selviävänsä. Mihinkään loma-ajan ideaaliin - eli kaikki mahtuu yhteen reppuun - en kuitenkaan ole kämppää ajamassa, sillä normiarjessa lisäarvoa arkeen tuo moni sellainen asia joka reissussa olisi vain tiellä, kuten isot lautapelilaatikot, huonekalut, rakkaimmat astiat ja itselle sopivasti varusteltu keittiö. Jossain kohtaa voisi kyllä olla taas mielenkiintoista laskea, kuinka paljon kodin esinemäärä on laskenut viimekertaisesta, joka silloin tuntui hyvin karsitulta. Nykyään kun samoilla esineillä alkaa olla useampia funktioitakin, kuten maustetelineen virkaa toimittavilla harvemmin käytetyillä uunivuuilla.

Kämpän puunauksen ohella tulin myös haastetuksi. Olin aiemmin jutellut Tapsan kanssa bloggaajasta, joka päätti ruveta vuoden kestävään ostolakkoon. Itsestäni ajatus oli ajatustasolla mielenkiintoinen, mutta Tapsalla se oli jäänyt kytemään vielä enemmän. Niinpä hän asiaa pyöriteltyään haastoi minut mukaan vuoden kestävään ostolakkoon. Hetki siinä sitten keskusteltiin, mitä asia tarkoittaisi käytännössä, ja sitten suostuin lähtemään mukaan. Nyt meillä on vielä loppuvuosi aikaa hioa säännöt kohdilleen. Perusperiaate kuitenkin on, ettei mitään uutta tavaraa tai itselle uutta käytettyä tavaraa hankita. Kummallakin on kuitenkin jo varsin karsitut asunnot, miksi säännöissä tullaan sallimaan rikki menneen tavaran korvaaminen uudella, mikäli esine on aktiivisessa käytössä, eikä sille löydy kotoa sopivaa korvaajaa. Eli esimerkiksi hajonneen keittiöveitsen saa korvata uudella, samoin kuin hajonneet työfarkut elleivät vanhat ole korjattavissa. Keppinä jos jompikumpi sortuu, sortunut osapuoli on velvollinen viemään toisen ulos syömään. Porkkanana säästyneet rahat ajateltiin käyttää Japanin matkaan keväällä 2016.

Ennen isompaan ostolakkoon ryhtymistä minulla on kuitenkin vielä tämän vuoden puolella muutamia hankintoja tehtävänä, kuten kunnolla sadetta kestävät ulkoiluvaatteet syksyyn ja pyöräilyyn sopiva talvitakki. Liikunnan harrastaminen kun on ollut itselläni pyöräilyn aloittamiseen asti aika minimissä, joten itselläni ei löydy tällähetkellä mitään säätä kestäviä takkeja ja ulkoiluhousuja, joissa olisi myös mahdollista polkea (talvitakin sijaankin kun omistan vain villaisen viitan). Tämä voi myös koitua isoimmaksi haasteekseni vuoden aikana: mitä jos sitä päätyy aloittamaan jonkin uuden harrastuksen, jota ei voi toteuttaa ilman sopivia välineitä. Etenkin kun itse tuppaa olemaan välillä hieman impulssiivinen ihminen, joka on aiemmin joutunut raivaamaan harrastuskamoja nurkista pois, kun kiinnostus ei ole kestänytkään - eli harrastuskamoja ei voi pitää automaattisen tarpeellisina ja järkevinä hankintoina, ennenkuin harrastus on vähän vakiintuneempi. Toisaalta tavoitteenani olisi nyt muutenkin ennemmin kyllä karsia harrastuksista kuin lisätä niitä, jotta löytäisi arjestakin paremmin aikaa rentoutumiselle. Sen sijaan yleisimmän sortumiseni, pokkarien, en usko muodostavan yhtä isoa ongelmaa, kun kirjoja saa kuitenkin ilmaiseksi tai pientä varausmaksua vastaan kirjastosta.  

Josko sitä shoppailuun menevän ajan entisestään vähentyessä löytäisi taas hieman lisää aikaa niille asioille joihin oikeasti haluaa panostaa, kuten monipuolisempaan ruuanlaittoon, lukemiseen ja lemmikeihin. Nytkin kun tulee vielä eksyttyä etenkin kirppareille välillä muuten vain katselemaan, ja "seuraamaan hintoja". Ruokakorin sisältöä taas ei edes koiteta lähteä rajaamaan ostolakolla, vaan ruokakaupasta saa vapaasti hankkia uusia aineksi testattaviksi ja ruokavaliota monipuolistamaan. Josko niistä löytäisi sitten uutta keittiöinspiraatiota ;)

3 kommenttia:

  1. Olis tosi kiva jos voisit kertoilla lisää Mihailista ja sen elämästä :)

    VastaaPoista
  2. Voin mie taas jossain kohtaa pojasta kirjoitella :) Jotain kuvaa millaisesta otuksesta on kyse saa myös katsomalla Pocahontasia ;) Juuri maanantaina Disney-illassa naureskeltiin, kuinka paljon samanlaisia eleitä Mihaililla on, mitä Pocahontasin Meekolla, vaikka Meeko onkin pesukarhu (Mihailin kiipeilytaidot jäävät tosin paljon jälkeen - onneksi). Etenkin tämä käden tarkastaminen on meilläkin niin tuttua, kun Mihail haluaa varmistua, onko namit oikeasti jo loppu: https://www.youtube.com/watch?v=wdp1jRKECZ8 Poika myös rakastaa käsilaukkuja, ja jos unohdan omani liian lähelle sohvan reunaa, poika vetää sen hihnasta alas ja penkoo sen läpi - ja joskus menee sinne tarkistuksen jälkeen myös nukkumaan. Kummasti laukussa kaikki, mihin poika ei saa koskea on pienessä erikseen suljettavassa sivutaskussa.

    Viime viikonloppuna oltiin poikien kanssa myös metsässä, missä Mihail pääsi kunnolla kuopsuttamaan. Etenkin pojan löytämä lahokanto oli jotain niin upeaa, että sitä poika olisi jaksanut tutkia vaikka ikuisuuden. Itse oli vähän toivonut löytävänsä marjoja ja sieniä, joiden osalta saalis jäi nollaan (missä harmittaa ehkä eniten se, että olisin halunnut nähdä Mihailin reaktion sen tajutessa että metsästä löytyy muutakin ruokaa kuin hyönteisiä). Turhaksi reissu ei kuitenkaan jäänyt; itse sai raitista iltaa, Mihail nautti ja Jussi löysi kantoja pian kotiutuvan käärmevauvansa poikasboksiin. Eli uusiksikin pitää ehdottomasti jossain kohtaa ottaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah :D Mihail kuulostaa kyllä ihan mahtavalta eläimeltä. <3

      Poista

 
BLOG TEMPLATE BY MAIJA SUNI