Jo ennen Petterin äkillistä sairastumista ja kuolemaa meillä jännitettiin mihin suuntaan kääpiökesyrotta Naavan välikorvaongelma on menossa. Valitettavasti viikonlopun jäljiltä asiasta ei ole epäilystäkään: oireet ovat palanneet, ja ne ovat huomattavasti selkeämmät kuin antibioottikuurin alussa pari viikkoa sitten. Eli joko tulehdus on niin paha, ettei antibiootti ole riittänyt taltuttamaan sitä, tai sitten kyse on jostain muusta, kuten kasvaimesta. Jo silloin kun aloitimme hoidon, päätimme ettei Naavalle aleta syöttää kuuria kuurin perään, tai aleta pitämään sen elämää yllä antibiooteilla, mikäli oireet pysyvät poissa vain lääkekuurin ollessa päällä.
 |
| Naava <3 |
Saijan mukaan Naava oli kuitenkin vaivastaan huolimatta vielä niin virkeä, peseytyi itse ja touhuili muun lauman mukana, ettei hän pitänyt välitöntä eutanasiaa tarpeellisena. Enkä minä halunnut kysyä, kuinka paljon Saijan arvioon vaikutti se, että hänen antaessaan arvionsa minulla oli edelleen silmät turvoksissa ja naama punaisena edellisen päivän itkemisistä. Mutta tilanne on silti se, että Naavan kohdalla voi nyt hyvin olla kyse päivistä. Eli Naava saa nyt olla ja touhuilla sen aikaa, kun kykenee touhuilemaan normaaleja rottajuttuja muun lauman mukana, mutta heti jos hän alkaa vaikuttaa vetäytyvämmältä tai kiipeily ja kaivaminen alkaa vaikeutua, on lopullisen päätöksen aika.
En ole kyllä varma, olisiko itselle ollut helpompi hoitaa tämä samoilla itkuilla, kun asia on kuitenkin lähes satavarmasti edessä lähitulevaisuudessa. Mutta tiedän että Jussille ei olisi ollut, ja koska Petterin kohdalla oli mahdotonta antaa aikaa prosessoida tulevaa menetystä, en halunnut pakottaa häntä Naavan kanssa samaan. Mutta tässä sitä nyt ollaan, ja mennään päivä kerrallaan.
Samaan aikaan saimme kuitenkin myös jotain iloisempaa tarkkailtavaa. Kääpiökesyrottajengin juniori Erika palasi kotiin treffeiltään, ja nyt jännätään lähteekö maha kasvamaan toivotusti. Jos kaikki menee hyvin, meillä voi piipata ensiviikolla.
💔
VastaaPoista