sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Mallun ensimmäinen viikko

Siitä on nyt viikko kun haettiin meidän pikkuneiti Mallu kotiin. Useampikin on jo ehtinyt kysyä neidin postauksen perään, ja myönnän, että normaalisti en olisi malttanut odottaa sen suhteen näin kauaa. Mutta kuten aiemmista hormonihilleripostauksistakin on voinut päätellä, täällä on ollut pientä kaaosta. Kotonaoloaika onkin sujunut pitkälti joko olohuoneessa tai näätähuoneessa istuen porukan kanssakäymistä vahtien, ja eläimiltä enimmäkseen suljettu työhuone, jossa tietokone sijaitsee, on tuntunut olevan ihan liian kaukana, jotta sinne olisi halunnut tai raaskinut sulkeutua pidemmiksi ajoiksi. Meillä kun on kuitenkin pidemmän tähtäimen toiveissa taas yksi yhtenäinen lauma, joten täyseristyksen sijaan pyritään koko ajan totuttamaan porukkaa toisiinsa, mikä osien tyyppien kohdalla vaatii kokoaikaista vieressä pysymistä, jotta pystyy tarvittaessa puuttumaan tilanteisiin.

Mallu <3

Mallun kanssa oli alkuun arvottu, mihin näätäjengiin sitä lähdettäisiin kokeilemaan ensimmäiseksi, ja lopulta päädyin palauttamaan neidin emonsa seuraan. Tässä oltiin vähän jännätty, miten Nutellan käytös muiden suhteen muuttuu, ja alkaako se taas puolustaa pentuaan. Olikin erittäin positiivinen yllätys, kun Nutella hyväksyi jo heti ensimmäisenä päivänä hänen ja Mallun seuraan vielä Huiskun, ja antoi Huiskun myös leikkiä pennun kanssa ja putsailla sen korvia. Tuntuu että Nutella tuli Mallun kanssa aika äkkiä siihen tulokseen, että se nyt entistä isompana ja itsenäisempä alkaa olla jo yhtä hankala kuin Mitellan "pennut". Mallu kun reagoi emonsa siirto- tai pesuyrityksiin monesti aika napakalla sähinällä, kun ei mutsin enää tarvisi, kun neiti on jo niin iso. Niin aikuisempi seura ja lisäkäpälät pennut hoitoon eivät sitten äkisti olleetkaan enää niin vieras ajatus, mitä ne olisivat ehkä olleet Mallun ollessa pienempi.

Väsynyt näätälapsi
Nyt kun neitiä on saanut seurata viikon ajan kotona, siinä tuntuu olevan paljon samaa kuin emossaan. Sitä on tietenkin hankala sanoa, kuinka paljon kyse on geeneistä, ja kuinka paljon siitä, että Nutella tekee parhaansa opettaakseen Mallulle, miten vedet kaivetaan kupista oikeaoppisesti, ja kuinka kivaa kiipeily on. Mallun motoriikka ei kuitenkaan ole vielä samalla tasolla kuin Nutellalla ja Lystillä, miksi se jää välillä vähän jälkeen, kun emo ja toinen luottotäti painaa menemään. Lysti kun on toinen aikuinen, jonka Nutella on hyväksynyt Mallun seuraan. Olin alkuun vähän jännännyt pennun esittelyä Lystille, koska Lysti ei ollut Nutskusta alkuun kovin innoissaan, kun Nutsku vuosi sitten tuli, ja on nyt koittanut hyökkiä Ainon päälle, kun selvästi vähän jännää sitä. Jussi on kuitenkin ollut täällä nyt tyyppien kanssa pentulomalla, ja sai luvan kokeilla yhdistämistä, kun hänestä alkoi tuntua, että homma voisi toimia. Yllätys olikin hyvin positiivinen, kun Lysti jo parin minuutin jälkeen leikki Mallun kanssa, ja Nutella vain vähän vahti vieressä.

Huisku leikittää hurjaa lasta
Innostuessaan Mallu olisi edelleen kovasti haastamassa hammaspainiin, mutta sen kohdalla kyse on selvästi leikistä, sillä ote ei ole koskaan kovin kova. Siitäkin koitetaan kuitenkin opetella koko ajan pois ihmisten kanssa. Emonsa ja tätiensä kanssa neiti on yksi hurjimus, josta on hauska hyökätä Lystin niskaan, ja saada Lysti-täti haastettua painimatsiin - ja niin kauan kuin kaverit sen sallivat, saakin olla. Meidän tehotiimillä leikit kun ovat olleet aina vähän raisun puoleiset. Tehotiimin kolmas orginaalijäsen Mitella on valitettavasti yhä sen verran hormonihuuruissa, että sitä ei olla saatu vielä palautettua jengiin.

Kunnon frettilapsen tavoin väsyneenä Mallu malttaa nukkua sylissä välillä jo oikein söpöstikin, vaikkei muuten aina malta. Väsynä myös kynsienleikkuu onnistuu helpommin, sillä vaikka lohitahna on hyvää, se ei uppoa pikkuneidille vielä niin hyvin, että sen avulla malttaisi olla useampaa minuuttia jumitettavana aktiivisimpaan aikaan. Toisaalta Nutella on nyt 1-vuotias ja Lysti kaksi, eivätkä nekään vielä aina niin arvosta jumitusta - lohitahnaa kylläkin.

Aino on Mallusta vielä vähän jännä
Aino on Mallusta vielä vähän jännä, ja sitä monesti katsellaankin mieluummin vähän matkan päästä, vaikka samalla huiskulelullakin on jo varovaisesti leikitty. Ei tosin yhdessä, vaan enempi vuorotellen. Justiina onkin meillä toistaiseksi ainut, joka on jo aktiivisemmin koittanut saada Ainosta leikkiseuraa, mutta sitä taas Aino vielä yleensä väistää. Sille ei ole vielä selvästi täysin auennut, mitä tuommoinen näätäotus tarkoittaa, kun tulee pomppien ja putputtaen kohti, ja tekee hassuja loikkia.

Eilen käytiin sitten Faunatar Redissäkin harjoittelemassa tyyppien kanssa edustushommia, ja samalla vähän testailemassa, miten laumakemiat toimivat vieraassa ympäristössä. Meiltä mukaan lähtivät Nutella, Mallu, Huisku, Lysti ja Itsy. Osan aikaa kaikki menivätkin samassa aitauksessa, mutta muutaman kerran Nutellaa alkoi ahdistaa Itsyn aitauksessa olo, ja Itsy lähti vierailemaan Juutaksen ja Teklan puolelle. Saatettiin myös tulla Mallun kanssa levittäneeksi vähän pentukuumetta, ja huolimatta siitä, että neiti vähän vielä treenailee, ettei ihmisiä saa näykkiä, sillekin riitti kyllä sylittelijöitä etenkin viereisen aitauksen puolelta. Niko olisi ollut valmis varastamaankin pikkuneidin itselleen, samoin kun minä heidän Juutaksen, mutta päädyimme lopulta luovuttamaan moisen pattitilanteen edessä, ja palaamaan kaikki kotiin pelkästään omien tyyppien kanssa ilman varastettuja uusia laumanjäseniä.

Äiti & tytär
Illalla saatiin kotona vielä sellainen läpimurto, että ensimmäistä kertaa viikkoihin meillä oli fretit yötä kahtena laumana, kun saimme Justiinan ja Mitellan ainakin hetkeksi taas samaan. Eli Mitellakin on selvästi jo vähän rauhoittunut, eikä Justiinaa enää ahdista niin paljoa, kun se on saanut välissä kunnolla rauhoittua. Eli jos joku jaksoi lukea tämän sekavan selostuksen tänne asti, voisi sen ehkä vielä tiivistää näin, että pennut ovat ihania, kaikki ovat hengissä, ja tunnelin päässä näkyy ehkä valoa laumakemioiden osalta. Vielä kuitenkin sen verran kaukaa, että en osaa varmuudella sanoa, onko se tunnelinpää, huoltovalo vai lähestyvä juna. Mutta eiköhän se lähiviikkoina taas aukene. 

Väsyneen lapsen nenu

6 kommenttia:

  1. Ei teillä ainakaan ole vaihtelun puutetta kotiarjessa 😁 Erinomaisesti ilmaistu toisiksi viimeinen lause! Ps. On nuo nuorimmat extrasöpöjä ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tarvitse juu pelätä, että kotona tulisi tylsiä hetkiä :D

      Poista
  2. Kiitos raportista ♥ Oikein hyvää matkaa ihan kaikille sinne tunnelin päähän!

    VastaaPoista
  3. Voi että, ihana pikkuMallu <3
    Mukavaa että neiti pärjää jo osan isojen frettien kanssa, etteköhän te saa sen lauman kokoon vielä alkukesän aikana :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mallu on kyllä niin ihastunut Huisku- ja Lysti-täteihin, että eiköhän se tykkää noista muistakin, jahka saisi ne hyväksymään sen tosiasian, että pentu on oikeasti ihan kiva ja osa perhettä :D

      Poista