Lauman kanssa kiertäessä törmää paljon myös ihmisten ennakkokäsityksiin freteistä ja haisunäädistä. Ennakkokäsitykset pohjautuvat monesti netistä luettuun, sekä etenkin haisunäädän kohdalla myös lastenohjelmiin ja elokuviin. Jonkin verran ihmisillä on myös omakohtaista kokemusta esimerkiksi eläinkaupoista myynnistä olleista freteistä (lähinnä viime vuosituhannen puolelta), sekä esimerkiksi villeistä skunkeista vaihto-oppilasvuodelta tai reissun päältä. Ennakkokäsityksistä monet toistuvat yllättävän usein, joten ajattelin koota tähän yleisimpiä.
Freteistä
"Kaikki fretit purevat."
Pentuna valtaosa freteistä puree. Fretit käyttävät hampaitaan paljon leikkiessään ja komentaessaan toisiaan, ja se on osa niiden elekieltä. Useimmat fretit pystyy kuitenkin kouluttamaan olemaan purematta ihmistä. Purukoulutus alkaa jo kasvattajan luona, ja kasvattajalta saa kysymällä vinkkejä, miten sitä parhaiten kotona jatkaa. Myös purevista aikuisista kodinvaihtajista voi monesti saada puremattomia määrätietoisella kouluttamisella. Moni aikuinen lemmikkifretti puree vain poikkeustilanteessa, kuten silloin kun sillä kipuja. Vieraisiin hampaita saatetaan käyttää helpommin kuin omaan kotiväkeen.
"Fretit eivät ikinä opi sisäsiisteiksi."
Iso osa freteistä on mahdollista opettaa lähes täysin laatikkovarmoiksi. Freteillä on kuitenkin nopea aineenvaihdunta ja joskus huono keskittymiskyky, mistä johtuen hiekkalaatikoita on on niillä hyvä olla useampia mitä kissoilla. Fretit myös mieltävät monesti nurkat vessapaikoiksi, eli mikäli asunnossa on tavaroista vapaita nurkkia, ovat ne hyviä paikkoja sijoittaa vessalaatikoita. Silloin kun joka huoneessa on vessalaatikot ja houkuttelevimmat vessapaikat on joko blokattu tai varustettu laatikoilla, hutikakkoja ei tule välttämättä yhtään. Myös reissunpäällä monet fretit suosivat tuttua laatikkoa, etenkin jos se on sijoitettu sopivaan nurkkaan. Tämä ei tosin paljoa lohduta niitä, jotka haluaisivat maksimissaan sen yhden maisemoidun lootan kylpyhuoneeseen.
"Fretit haisevat raadolle/kuolemalle/muulle todella epämiellyttävälle ja voimakkaasti."
Freteillä on oma ominaishajunsa, kuten muillakin lajeilla. Se ei silti automaattisesti leviä koko asuntoon, mikäli eläimet implantoidaan säännöllisesti (hormoni-implantti katkaisee kiiman ja tasaa fretin hormonitoimintaa) ja frettien laatikot ja petipaikat pidetään puhtaina. Niissä tiloissa missä fretti on, kannattaa suosia helposti puhdistettavia materiaaleja, esimerkiksi fleecevilttejä, jotka on helppo heittää viikkosiivouksen yhteydessä koneeseen pyörimään. Ajoittaisilta hajuhaitoilta ei sen sijaan frettien kanssa voi aina välttyä. Implantin kuluttua loppuun kiimainen fretti voi haista todella voimakkaalta, ennenkuin uusi implantti saadaan laitettua ja se alkaa vaikuttaa. Silloin fretti voi olla myös todella klähmäinen ja pyrkiä tarkoituksellisesti merkitsemään kaikki paikat hankaamalla itseään niihin. Osa freteistä myös puffauttelee, eli päästää hajuja eri tilanteissa, esimerkiksi leikkiessään, rentouessaan tai säikähtäessään. Puffin hajun saa pois viimeistään tuulettamalla.
Messuilla ja muissa tapahtumissa fretit haisevat yleensä voimakkaammin mitä kotioloissa. Vieraassa tilanteessa eläimen oma ominaishaju voimistuu, jonka lisäksi samaan aitaukseen laitetut toisilleen vieraat eläimet usein myös puffauttelevat herkemmin.
Haisunäädistä
"Näiltä mitkä on lemmikkeinä on varmaan poistettu ne hajurauhaset/hajujuttu."
Suomessa samoin kuin monessa muussa Euroopan maassa hajurauhasten poisto on kielletty muista kuin terveydellisistä syistä, eli jos rauhaset esimerkiksi tulehtuvat, eikä tulehdusta saada muuten kuriin. Eli etenkin nuoremman polven haisunäädillä hajurauhaset ovat pääosin tallessa. Haisunäätä käyttää hajurauhasiaan kuitenkin lähinnä puolustautumiseen, eli useimmissa tapauksissa se että haisunäätä spreijaa on yhtä yleistä kuin se että koira purisi.
"Eihän haisunäätää voi pitää lemmikkinä, kun se haisee."
Haisunäädän ominaishaju on itseasiassa jopa miedompi mitä fretin. Normaalioloissa haisunäätä haisee siis suunnilleen yhtä paljon mitä koira tai kissa: joku voi pitää sitä häiritsevänä, mutta useimmista haju ei ole huomattava. Haisunäätää kun ei suinkaan seuraa sellainen jatkuva hajupilvi mitä piirretyissä. Toki siinä tapauksessa jos haisunäätä päätyy spreijaamaan, se haisee - ja voimakkaasti. Silloinkin hajun saa kyllä pois asunnosta ilman remonttia, mutta siihen että haju on kokonaan haihtunut menee useampia päiviä, ja haju voi silloin tuntua pahimmillaan naapurissa asti. Tätä ei kuitenkaan tapahdu kaikkien haisunäätien kohdalla koskaan. Mikäli tätä tapahtuisi helposti tai usein, voin sanoa, että en kulkisi pojan kanssa samalla tavalla eri tapahtumissa ;)
"Ei haisunäätää voi pitää lemmikkinä, kun se on ihmisiin tottumaton villieläin."
Suomessa haisunäätä on aika uusi lemmikkitulokas, ja uuden vieraslajiasetuksen myötä se myös uhkaa jäädä aika marginaaliseksi lemmikki-ilmiöksi. Kuitenkin muualla maailmassa (etenkin Yhdysvalloissa) haisunäätiä on pidetty lemmikkinä jo pitkään. Lemmikkihaisunäädät eivät siis ole mitään luonnosta pyydettyjä villieläimiä, vaan niistä löytyy nykyään jopa useita eri värimuunnoksia. Lemmikkihaisunäädät voivat siis olla perinteisen mustavalkoisen ohella esimerkiksi kokonaan valkoisia, beigevalkoisia, ruskeavalkoisia tai savunharmaita. Ja toisin kuin villit serkkunsa, ne ovat tottuneet ihmisen läsnäoloon ja oppivat usein helposti esimerkiksi kulkemaan valjaissa, kerjäämään herkkuja ja hakeutumaan syliin. Haisunäädät ovat usein kuitenkin hieman hitaasti lämpiäviä ja enemmän yhden ihmisen tai perheen lemmikkejä, jolloin ne eivät välttämättä näytä vieraille parhaita puoliaan lemmikkinä. Miikkiselläkin meni esimerkiksi pari kuukautta hyväksyä Jussi, kun Jussi kehtasi tuppautua pojan paikalle sänkyyn nukkumaan.
Molemmista tasapuolisesti
"Näillä on kotona varmaan joku häkki."
Fretit ja haisunäädät eivät ole kummatkaan häkkieläimiä. Mikäli koko asuntoa ei ole mahdollista sisustaa nääppäturvalliseksi, häkkiä tai aitausta parempi vaihtoehto on rajata esimerkiksi yksi huone tukikohdaksi, jossa eläimet voivat oleskella silloin kun kukaan ei ole vahtimassa niiden tekemisiä. Meillä kaikki elävät vapaana koko asunnossa ihan niinkuin kissat tai koiratkin eläisivät, jos niitä kotona olisi. Meillä kaikki kun osallistuvat mielellään kodin askareisiin ja viettävät aikaa sielä missä ihmisetkin.
Vielä viime vuosituhannen puolella frettejä häkitettiin selvästi enemmän. Niiden kohdalla häkittäminen kuitenkin helposti lisää puremista ja muuta ei toivottua käytöstä, sillä aktiivisina eläiminä ne turhautuvat helposti, jos eivät pääse hereillä ollessaan purkamaan energiaansa paikkojen tutkiseen, liikkumiseen ja leikkimiseen.
"Nämä ovat niin harvinaisia, että näille on varmaan todella vaikea löytää mitään ruokia ja tarvikkeita."
Frettien kohdalla markkinoilta löytyy jonkin verran juuri niille suunnattuja tuotteita, toisin kuin haisunäätien kanssa. Kuitenkin freteille ja haisunäädille toimivat usein vähintään yhtä hyvin ellei paremminkin erilaiset kissojen ja koirien lelut, virikkeet ja hoitovälineet. Esimerkiksi ruokinnan suhteen barffiruokavalio toimii freteillä paremmin mitä niille suunnitellut nappulat, vaikka nappuloita olisikin lähieläinkaupassa myynnissä. Samaten esimerkiksi haisunäädille toimivat samat rokoteaineet mitä freteille, ja matolääkkeissä yms. toimivat koirille ja kissoille suunnatut valmisteet.
Me olemme joutuneet tähän mennessä turvautumaan teetätettyihin tuotteisiin vain valjaiden kohdalla, ja sekin vain siksi, että Snurre on poikkeuksellisen pieni jopa naarasfretiksi.
Molemmista lajeista levitetään välillä netissä ja muualla kuvaa, että ne olisivat lemmikkeinä vähintäänkin mahdottomia, mikä on minusta hirveä sääli. Moni kun jättää sen takia tutustumatta tarkemmin näihin ihan mahtaviin otuksiin. Toki kumpikin lajeista on omalla tavallaan vaativa - tai ehkä ennemminkin erilainen mitä kissa tai koira - ja vaatii sen vuoksi perehtymistä siihen, millaisesta otuksesta on kyse ja mitä elämä sellaisen kanssa on. Itse en kuitenkaan koe, että kumpikaan laji tekisi normaalielämää mitenkään mahdottomaksi, vaikka ne toki asettavatkin rajoituksia esimerkiksi sisustuksen suhteen ja aiheuttavat joskus sotkua - ihan siinä missä kissat ja koiratkin.
Tuli mieleen noista vieraslajiasetuksista, että onko tulevaisuudessa mitään mahdollisuutta tai toivoa että laki kumottaisiin esim juuri haisunäätien osalta? Itseäni harmittaa kauheasti, että sain kuulla haisunäädistä lemmikkeinä joskus 2015 alussa ja pitkän tiedonetsinnän ja pohdinnan jälkeen totesin että se olisi täydellinen lemmikki minulle, mutta en kerennyt hakkimaan sitä ennenkuin uusi laki tuli :/
VastaaPoistaMahdollisuuksia on aina, sillä asetuksetkin ovat vain ihmisten laatimia, ja asetusta on tarkoitus päivittää säännöllisesti. Haastavan asiasta tekee se, että haisunäätä on lemmikkinä erittäin huonosti tunnettu, ja että työryhmä on ottanut erittäin varovaisen linjan kaikkien muiden pienpetojen kuin kolmen yleisimmän, eli kissan, koiran ja fretin suhteen. Tämän hetkinen trendi vieraslajiasetuksen suhteen on muutenkin se, että sille ollaan todennäköisesti jo tänä vuonna lisäämässä uusia lajeja, tälläkertaa terraarioeläinpuolelta.
PoistaJaoin jokin aika sitten Suomen lemmikkihaisunäädät ry:n facebooksivuille yhden työryhmään kuuluvan henkilön yhteystiedot, siltä varalta että henkilöt joita päätös koskettaa haluavat kysellä ministeriöltä tarkempia perusteluja. Jos hyvällä tuurilla ministeriössäkin sitten huomaisivat, että tämä koskettaa muitakin kuin minua, muutamaa meidän hallituksen jäsentä ja Seeliä, vaikka haisunäätäpiirit ovatkin pienemmät mitä frettiharrastuksessa. Monet heidän perusteluissaan esittämistä huolenaiheista kun olisi vältettävissä muutenkin kuin täyskiellolla; samalla tavalla kuin niitä ehkäistään ja voitaisiin ehkäistä yleisemmillä lajeilla: rokotusohjeilla, tunnistusmerkitsemisellä ja rekisteröinnellä sirurekisteriin sekä lemmikkiyksilöiden implantoinnilla/leikkauttamisella.
Mielenkiintoinen juttu, kiitos !
VastaaPoistaMielenkiintoinen postaus, koska itselleni(kin) nämä lajit ovat vieraita. Hyvä, kun sellaiset ihmiset kirjoittaa näistä asioista, joilla oikeasti on kokemusta ja tietoa :).
VastaaPoista