Haisunäätäjuttua Iltalehteen

Sain viime viikolla puhelun Iltalehden toimittajalta, ja sovimme juttutreffit tälle päivälle. Toimittaja oli törmännyt haisunäätäyhdistykseemme, ja minä pääsin sitä taas puheenjohtajan ominaisuudessa edustamaan. Juttu on tulossa ensiviikon lauantain lehteen, josta se on sitten löydettävissä.

Miikkis jätti vastaanottokomiteatehtävät minun ja frettien huoleksi, ja linnoittautui heti ovikellon soitua pesäänsä sängyn alle. Snurre hoisikin tehtävää innolla, ja tarkisti paitsi tulijoiden laukut, pölli Miikkiksen houkuttelunamit - mitä sitä nyt haisunäädällä, kun filmille on mahdollista saada hieno fretti! Esteriä ei meinattu tälläkertaa saada seuroihin yhtään, kun se oli ihan unessa vaatehuoneessa. Lopulta Jussi kävi herättelemässä sen sieltä.

Miikkiskin saatiin houkuteltua mukaan kuvauksiin ja voi sitä karvan pölinää mitä siitä lähti. Olin kokonaan unohtanut furminoida sen ennen toimittajan tuloa, joten irtokarvaa riitti taatusti videolle asti. Kuvien ja haastattelun lisäksi pojasta kun kuvattiin myös pieni videopätkä, missä minä höpötän poika sylissä. Siihen Miikkis ei vain olisi malttanut keskittyä yhtään, kun Jussi siirtyi siksi aikaa keittiön puolelle, ja sinne poikakin olisi sitten halunnut.

Toimittaja vaimoineen oli selvästi eläinihmisiä, niin haisunäätien ohella keskustelu eksyi myös fretteihin, käärmeisiin, rottiin, kissoihin ja aaseihin. Likat tekivät myös kovasti tuloaan kameran eteen, joten ensiviikolla nähdään, pääsevätkö nekin poseeraamaan Iltalehden sivuille. Ja on tässä pieni mahdollisuus kuningaspyton Saborinkin vilahtamiseen jutussa, kun siitäkin muutama kuva napattiin. Sillä vaikka Miikkis on ehkä se meidän lauman harvinaisin ja siten herättää eniten kiinnostusta, itsellä nuo nääpät ovat kaikki samalla viivalla.

Lopulta tuli heippojen aika, ja toimittajan lähdettyä Miikkis jäi tekemään tarkistusta namipeleihin. Ja minä muistin taas unohtaneeni napata blogiin kuvaa. Tilanteen ollessa päällä koko keskittyminen kun menee aina vieraisiin ja otuksista selittämiseen.