Pesunkestävä näätäkoti

Itselläni nousi perjantaina kuume 39 asteeseen, ja vielä eilen jouduin hakemaan kuumeen takia pari päivää sairaslomaa töistä. Tänään elämä on voittanut jo sen verran, että töihin palaamisen pitäisi olla huomenna mahdollista. Suurimman osan aikaa olo on ollut sitä luokkaa, että liikkumiseni on rajoittunut sängyn ja sohvan välille, ja nukkumisen lisäksi olen jaksanut vain katsoa vähän Netflixiä nukahdellen kesken jaksojen. Onni onnettomuudessa kuitenkin on, että kuumeilusta huolimatta itselläni on todennäköisesti vain flunssa influenssan sijaan, eli frettien pitäisi olla turvassa tartunnalta.

Turussa kukkii jo

Parina ensimmäisenä päivänä en juurikaan edes koittanut siivota, ja siinä ajassa huomasi erittäin tehokkaasti, kuinka tehokkaasti viisi näätää sotkee. Etenkin tilanteessa, jossa näädät kokevat tarpeelliseksi kehittää itselleen normaalia enemmän tekemistä omistajan ollessa aikalailla poissa pelistä. Näiksi hyviksi omiksi aktiviteeteiksi kehitettiin muunmuassa vessan roskiksen läpikäyminen, muutaman talouspaperirullan tappaminen sekä aarteiden levittäminen keittiöön ja vaatehuoneeseen niiden vapauduttua täysin näätien käyttöön omistajan liimauduttua kiinni sohvaan. Heti kunnon salliessa edes hetkittäisen pystyasennon, sitä alettiin siis hyödyntää siivoukseen. Jussilla tauti alkoi onneksi muutamaa päivää ennen, niin hänellä pahin oli myös takana vähän ennenkuin itselläni.

Maattuani pari päivää sängyn pohjalla annoin Jussille luvan hävittää myös yhden asunnon matoista - sen ainoan, jonka pesu vaatisi pesulapalveluiden käyttöä, ja josta Jussi ei ole enää aikoihin halunnut ajatella mitä kaikkea sen kuidut ovat nielleet. Lattia tuntui ilman mattoa kuitenkin heti niin alastomalta, että päätin hyödyntää yhden nettikaupan kahdenkymmenenprosentin mattoalennuksen. Nyt olkkarin maton seuraajaksi odotetaan ulkotiloihin suunniteltua mattoa, jonka ei pitäisi säikähtää kosteudesta ja jonka pitäisi kestää hyvin myös huuhtomista. Kumpikaan ominaisuus on tuskin haitaksi maton paikalla akvaarion edessä.  

Mitella keksii itselleen viihdykettä

Viiden päivän kuluessa asunnon kaikki tekstiilit ovat melkein jo saaneet vuoronsa koneessa, jonka lisäksi perusvessapaikkojen siivouksen lisäksi asunto on saatu imuroitua, lattiat pestyä ja huoneet tuuletettua. Perusteellisesti kevätsiivouksesta ollaan vielä kaukana, kun katsoo ikkunoita ja tasoja, mutta ainakaan heti ulko-oven avatessa ei asunto haise tunkkaisen ulosteiselta. Mikä on sikälikin plussaa, että omat ulkoilut ovat samalla aikajänteellä jääneet muutamiin muutaman minuutin ulkoiluihin frettien kanssa muun ajan mentyä sisätiloissa. Itsellä kun kuumeessa tahtoo lähteä ensin jalat alta, niin ihan ensimmäisinä päivinä ulos menoa ei tarvinnut kauheasti edes miettiä.

Samalla arvostus hyvin ja helposti pestäviä frettien virikkeitä kohtaan on kasvanut taas roimasti. Ei-pesunkestävät kun tahtovat jäädä väkisinkin vähän kertakäyttöisiksi, kun koittaa ettei koko asunto haisisi ainakaan koko aikaa näädältä. Ja oman lisänsä tahrakavalkadiin tuovat myös erilaiset veri- ja muut ruokatahrat tyttöjen etsiessä täydellisiä syönti- ja jemmapaikkoja niin sydämille kuin kokonaisille ruokaeläimille. Silti en tämänkään jälkeen osaa vieläkään haaveilla näätähuoneesta, joka rajaisi sotkut vain osaan asuntoa: on noista tytöistä ollut myös paljon viihdettä ja seuraa, kun on sängyn ja sohvan pohjalta seurannut niiden edesottamuksia. Kuten siivouksen käynnistämään hiiriviestiä, jossa jokainen vuorollaan juoksi hiiri suussa pitkin asuntoa koittaen keksiä sen täydellisen jemman epävakaassa tilanteessa.

Viimepäivinä olen saanut poikkeuksellisen paljon iloa myös akvaariosta, joka sijaitsee suoraan sohvaa vastapäätä. Etenkin rakkauteni haarniskamonnit ovat vanginneet katseeni pitkiksi toveiksi seuratessani suodattimesta pelastettujan poikasten touhuja. Niistä ainakin neljä selvisi varmuudella, ja kaksi isointa ovat jo kuparimonnisten kokoisia.

Yksi suodatinlapsista ja kuparimonninen

Kaiken tämän taustalla ulkona kevät etenee kovaa vauhtia. Turussa on päästy jo plus kahteentoista-asteeseen parhaina päivinä, ja ennen sängyn pohjalle kaatumista ehdin bongata jo ensimmäiset leskenlehdetkin. Niistä innostuneena varasin itselleni ensiviikon talvilomaksi, jos sitten pääsisi näätien kanssakin paremmin jo ulos.  Se kun oli suunnitelmissa jo nyt viikonloppuna, ennenkuin flunssa tuli väliin.