Shit hits the fan...

...tai jos ei mennä asioiden edelle, niin ihan ekana se kakka lentää labraan. Laitoin nyt nimittäin työpaikankin wa-ryhmään kyselyä, että jos meiltä ei ole ikinä testattu giardiaa, niin voisiko olla mahdollista, että se olisi voinut olla meillä näin pitkään oireettomana/erittäin lieväoireisena. Asian selvittämiseksi nyt viikonloppuna kerätään sitten kakkaa, että saadaan näyte alkuviikon postiin. 

Viikonlopun puuhaboksi

Myönnän että stressipäissäni ehdin jo kuvitella, kuinka vietän kesälomani joko ennen tai jälkeen häiden jynssäten kämppää lattiasta kattoon ja katosta lattiaan Virkonin ja höyrypesurin kanssa pyykkikoneen pyörittäessä kaikkea mahdollista yhdeksänkympin ohjelmalla koko kämpän muuttuessa hiljalleen kuumankosteaksi helvetin esikartanoksi. Maunoa hoitava eläinlääkäri kuitenkin muistutti, että ensin testataan, ja että vaikka testi olisikin positiivinen, nykylinjauksena on, että oireettomia ei välttämättä lähdetä edes hoitamaan. Eli että voin nyt tässä vaiheessa perua liekinheittimen tilauksen, ja edetään asia kerrallaan. 

Samaan aikaan pihalla kukkaloisto on puissa huipussaan. Nämä kun olisi saanut häihin, emme olisi tarvinneet yhtään muuta koristetta <3

Myönnän että sen jälkeen kun meillä on viime vuosina havaittu/hoidettu tämän uusimpana tulleen kroonisen suolistotulehduksen lisäksi mm. korkeaa verenpainetta, nivelrikkoa, luusto-ongelmia, hammassyöpymiä, parodontiittia, hammasjuuripaisetta, osteomyeliittiä, sydänongelmia, ummetusta, pissa-ongelmia, korvapunkkeja, munuaisvikaa, maksakasvaimia, keuhkokuumetta... sitä on helppo lähteä liikkeelle heti sen pahimman kautta. Olkootkin että luojan kiitos nämä eivät ole kasautuneet kaikki yhdelle eläimelle, vaan osasyynä sumaan on ollut se, että meillä on myös iso lauma.

Eli nyt hengitellään taas hetki paperipussiin ja lasketaan pariin tuhanteen. Kyllä me tästäkin taas selvitään, mitä ikinä tämä sitten onkin.