Meidän frettilauman ruokinnasta

Tein tänään taas väli-inventaariota pakastimeen, ja huomasin sieltä vapautuneen tilaa taas ainakin 10-20 kilolle. Viimeinen sydänpussi meni tällä viikolla, eli käytännössä se oli taas pienen ruokatilauksen paikka. Koirien liharingin valikoimiin ei vielä kuulu broilerin sydämet ja Vauhti-Raksu kävi juuri Turussa, joten otamme nyt testiin Lempimuonan. Tilaus sydämistä lähti tänään, ja laatikon pitäisi tulla kotiintoimituksella tiistaina. Jään mielenkiinnolla odottamaan kuinka hyvin palvelu toimii.

Hiirikuppi tyhjenee neideillä minuuteissa

 Mutta miksi se pakastimessa ollut 50+ kiloa ei riittänyt, vaan taas piti tilata lisää?

Käytännössä meillä frettien ruokinnassa noudetetaan muutamaa perusperiaatetta. Ensinnä kuppiin eksyy viikottain sekä luullista lihaa, lihaslihaa, sydämiä että sisäelimiä. Toiseksi viikottain tarjotaan vähintään kolmen eri lajin lihaa. Kolmanneksi näädät saavat kokonaisia ruokaeläimiä vähintään 1-2 kertaa viikossa. Tämä tarkoittaa että pakastimessa on koko ajan lihoja aika laajalla skaalalla, ja kun hankin monet lihoista laatikoittain, kertyy niitä kiloja muutamasta sortistakin äkkiä yllättävän paljon. Sen takia pakastin onkin usein täynnä, ja siitä huolimatta saatan tehdä välillä pieniä välitäydennyksiä, kuten hankkia joskus yksittäisiä puolen kilon pusseja sisäelinseosta.

Samalla pakastinta tulee järjesteltyä jatkuvasti. Silloin kun tulee isoja tilauksia, tärkeintä on saada ne vain mahtumaan kylmään. Mutta heti kun pakastimeen alkaa vapautua enemmän tilaa, sitä pyrkii koko ajan lajittelemaan tuotteet paremmin omiin kategorioihinsa. Niin sitä pysyy koko ajan perillä siitä, mitä pakastimessa on, ja kierto pysyy riittävän hyvänä, kun mikään ei pääse unohtumaan pakkasen syövereihin.

Kyllä, netistä löytyy keskustelusivustoja joista saa vinkkejä mm. siihen, että kaninpäät kelpaavat freteille yleensä paremmin halkaistuina.

Tällähetkellä meiltä löytyy näätien kotivarastosta:

Luullista lihaa: kanankauloja, viiriäisen torsoja, helmikanaa, kanin päitä

Lihaslihaa: broilerin reisilihaa, ankan jauhelihaa

Sydämiä: Tilapäisesti loppu, täydennys saapuu tiistaina. Sydän on käytännössä lihas, mutta ruokinnassa se erotetaan usein omaksi kategoriakseen, koska se sisältää erityisen paljon freteille ja kissoille tarpeellista tauriinia.

Sisäelimiä: Tällä hetkellä vain täysravintomixeissä sekä kokonaisissa ruokaeläimissä, miksi näitä hankitaan välillä täydennyksenä pienemmissä erissä. Tämänhetkisissä mixeissä on mukana mm. maksaa, munuaista, kivipiiraa ja keuhkoa.

"Täysravintojauhelihoja" (näissä siis periaatteessa löytyy kaikki yllämainitut suunnilleen sopivissa suhteissa, mutta en silti syöttäisi pelkästään näitä, koska esimerkiksi jauhettu luu ei tarjoa työtä hampaille samaan tapaan kuin luullinen liha): kani, lammas-kala, kana, kalkkuna, nauta-kana 

Kokonaisia ruokaeläimiä: hiiriä, tipuja, rottia, marsuja, hamstereita ja kaninpinkkejä.

Näätähuoneen pakastimen sisältöä edellisen isomman täydennyksen jälkeen

Koirien liharingin valikoimiin kuuluvat muun muassa lampaiden sisäelimet, joita ajattelin kanssa ottaa jossain välissä testiin. Katsoo kuinka paljon tilaa pakastimeen sydäntilauksen jälkeen jää, että onnistuisiko se jo koirien liharingin seuraavalle kierrokselle.  Samaten mahdollista broilerin reisilihatilausta mietin, ettei kaikki lihasliha tulisi sydänten ja jauhelihan muodossa. Toisaalta palalihan kohdalla mahdollisia toimituspäiviä on yleensä pari kuukaudessa, eli se ei olisi edes pienimuotoinen katastrofi, vaikka se pääsisi välillä kokonaan loppumaan omasta kotivarasta.

Itse siis luotan ruokinnassa vahvasti monipuolisuuteen. Meillä on käytössä myös muutama ravintolisä (Felini Renal, merilevä & lohiöljy) joita näädät saavat säännöllisen epäsäännöllisesti tällä hetkellä etenkin ankan jauhelihan seassa. En kuitenkaan kauhean tarkkaan laske montako milligrammaa mitäkin ravintoainetta syöttämissäni ruuissa on. Vaikka tietenkin itsellä on jonkinlainen peruskäsitys siitä mitä näädät saavat mistäkin, eli esimerkiksi viikottaiseen ruokavalioon kuuluu yhtenä sisäelimenä maksa, josta fretit saavat A-vitamiininsa. Tässäkin asiassa raakaruokkijoissa on useampaa koulukuntaa, ja osa painottaa huomattavasti enemmän lisiä ja niiden tarkkaa laskemista. Tämä on toki tärkeää etenkin silloin, jos eläin esimerkiksi nirsoilee, eikä monipuolinen ruokinta siksi onnistu. Mikäli eläin toistuvasti kieltäytyy syömästä esimerkiksi lihaisia luita ja luullista jauhelihaa, on sen kalsiuminsaanti turvattava muuta kautta joko kokonaan tai kunnes eläin on saatu oppimaan uuteen ruokaan. Ja sama pätee tietenkin kaikkiin muihin ruokiin: maksaa syömätön eläin tarvitsee a-vitamiininsa muusta lähteestä jne. Etenkin fretit ja kissat osaavat olla välillä hyvin itsepäisiä uusien ruokien suhteen. 


Itse koen frettien ruokkimisen nykyään helpoksi, sillä vaikka laumasta selvästi huomaa, että kaikilla on vähän eri ruokamieltymykset, kaikki kuitenkin suostuvat syömään kaikkea. Esimerkiksi jauhelihojen kohdalla se kyllä usein vaatii sen, että sitä odottaa että viimeisillekin tulee kunnolla nälkä, siinä missä sydämet ja kokonaiset ruokaeläimet taas katoavat kupista lennossa. Tämä myös vaikuttaa meillä ruokintatahtiin: jauhelihapäivinä fretit ruokitaan meillä yleensä vain kerran, ja eläimet sitten närppivät ruokaa pitkin päivää. Muuten fretit saavat ruokansa yleensä aamuin illoin, sillä jos illalla on esimerkiksi ollut hiiriä, ne syödään taatusti heti, ja aamulla koko laumalla on taas nälkä päällä. Jos jokin ruoka aiheuttaa nirsoilua, sen kohdalla odotetaan kunnes se kelpaa ennenkuin tarjotaan taas jotain uutta.