Tänään oli Esterin toinen hammaslääkärikäynti viikon sisään. Ensimmäisellä kerralla tytöltä
poistettiin kaksi poskihammasta ja arvioitiin tarvetta isompaan hammasremonttiin. Kalle suositteli silloin myös kuolleen kulmahampaan poistoa, joten sille varattiin uusi aika isommalle klinikalle, jossa kyseinen leikkaus pystyttiin paremmin suorittamaan.
Uusi aika saatiinkin tälle päivälle, ja voin myöntää olleeni todella hermona, Siinä missä poskihampaat pystyttiin poistamaan rauhoituksessa, kulmahampaan poistoa varten Esteria piti nukuttaa. Ja anestesia on aina riski. Omaa oloa ei yhtään helpottanut se, kun yhdeltä frettitutulta kuoli Esterin ikäinen naaras juuri edellisenä päivänä leikkauspöydälle.
Esteri oli klinikalla taas Jussin matkassa ja minä koitin tehdä töitä väliaikatietoja odotellessa. Pahin paniikki oli päällä eläinlääkäriajan alkaessa. Sitten Jussi onnistui vähän rauhoittamaan minua kertomalla, kuinka eläinlääkäri oli kuunnellut Esterin sydänäänet ennen nukutusta ja ottanut hammasröntgenit - ja että anestesiassa käytettiin isofuraania ketamiinin sijaan. Isofuraani on kaasumuotoinen lääke, jota käytettäessä anestesian syvyyttä pystytään säätelemään koko leikkauksen ajan. Aija oli jo pet-näyttelyssä kertonut, kuinka se on etenkin vanhemmille freteille huomattavasti ketamiinia turvallisempi.
Sitten ei muutamaan tuntiin voinutkaan muuta kuin odottaa. Ja koettaa luottaa siihen, että se ettei mitään kuulu on hyvä merkki. Siinä kohtaa kun Jussi ilmoitti tytön siirtyneen heräämöön olin jo pomppia kattoon ja hypätä lähinnä olevan ihmisen kaulaan - mitä en kuitenkaan tehnyt. Silti en halunnut päivittää nettiin yhtään hehkutuksia ennenkuin tyttö on paremmin hereillä ja eläinlääkäri uskalsi luovuttaa sen klinikalta ulos. Sekin hetki sitten onneksi tuli.
Omasta paniikista huolimatta kaikki meni lopulta hyvin: kulmahammas saatiin poistettua ja samalla poistettiin perjantaina jäänyt pieni kappale poskihampaan juurta. Esterille ei tullut edes uusia lääkkeitä, vaan Rosa kehoitti syöttämään Kallen määräämän antibioottikuurin loppuun ja aloittamaan kipulääkityksen uudestaan ensimmäisiksi päiviksi. Leikkauksen yhteydessä tytöltä testattiin myös verensokerit insulinooman kartoittamiseksi, mutta tytön verinäytteessä mikään ei onneksi viitannut siihen.
Eli päivän saldona meillä on muutamaa nyt puuttuvaa hammasta lukuunottamatta oikein terve ja ikäisekseen hyväkuntoinen näätä. Laskun loppusummaksi tuli 374€, mikä vähän kirpaisi, mutta oli toisaalta myös helpotus: puhelimessa hinta-arvioksi kun oli annettu 400-500 euroa. Viimeistään siinä kohtaa kun kuulin ikeneen jääneestä poskihampaanjuuren kappaleesta ja insulinoomatestistä olin alkanut varautua siihen toiseen ääripäähän.
Nyt Esteri on lähinnä nukkunut, mutta käynyt muutamaan otteeseen myös hieman jaloittelemassa. Eläinlääkäri varoitti, että uneliaisuus voi jatkua vielä huomiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti