Kirppistelyä vol miljoona ja kaksi

Tänään alkaa taas uusi kahden viikon myyntijakso ja saa hartaudella haalitut kirpparikassit nurkista pois - tai ainakin ensimmäiset niistä. Muista viedään sitten täydennystä myyntijakson mittaan. Snurrelle ja Esterille tämä tulee olemaan taatusti pienoinen pettymys, koska monena päivänä kirpparikasseista on löytynyt myös fretti tai pari, vaikka olen kuinka koittanut vakuuttaa neideille, ettei kirpputorilla edes saisi myydä eläimiä. Mutta mikä voisi olla hienompaa kuin iso rapiseva kassi joka on täytetty sekalaisilla tavaroilla. Tämän myötä kirpputorikassissa on ollut myös enemmän vahdittavaa, sillä neideille on ollut myös omat näkemyksensä siitä, mitä kaikkea kotona voidaan vielä tarvita. Aina välillä kassista onkin livahtanut näätä suussaan kännykänkuori tai jotain muuta pientä ja tarpeellista, joka on koitettu jemmata takaisin asuntoon ennenkuin se päätyy myyntiin asti. Toistaiseksi tytöt eivät ole tässä kuitenkaan onnistuneet, vaan kaikki neitien löydöt on palautettu julmasti takaisin kassiin.

Eilisessä siivouspuuskassa tein saman julman tempun myös Dr. Oetkerin Paula-kisassa voitetulle frettien leikkipaikalle. Palkinnon mukana tuli oikein iso pahvilaatikollinen täynnä ihanan rapisevaa pakkausmuovia, ja sen kanssa tytöt ovat nyt touhottaneet maanantaista lähtien. Kyllä siitä monia putputuksia saatiinkin, kun muoveja vasten saattoi tehdä hyökkäyksiä ja niiden seassa oli myös mahdollista vaania toisiansa - ja koettaa haastaan leikkiin myös Miikkikstä. Jotenkin itselläni on kuitenkin vakaa luotto siihen, että vaikka kirpparikassit ja pakkauslaatikko nyt lähtevätkin, tytöt kyllä keksivät pian uusia leluja jostain. Sen lisäksi, että tytöillä toki on niitä ihan heille hankittujakin leluja.

Siivouksen yhteydessä ehdin myös lukea läpi Saara Henrikssonin ja Aino-Maija Leinosen Leppoisan oppaan huusholliin. Paikoitellen käsitykseni leppoisasta siivoamisesta poikkesi aika vahvasti kirjoittajien näkemyksesta (esimerkiksi kohdat joissa ilmoitettiin ettei näiden niksien jälkeen tarvetta monien tuntien suursiivouksiin enää ole ja toisaalta neuvottiin kuinka kylppärin seinät pestään ensin kokonaisuudessaan sienellä hankaamalla ja sen jälkeen putsataan vielä saumat erikseen harjalla, olivat mielestäni vähän ristiriidassa...). Samaten kun en täysin allekirjoittaisi näkemyksiä siitä, kuinka siivoukset olisi automaattisesti parempi tehdä talouden siistimmän osapuolen standardien mukaan aiheesta riitelyn välttämiseksi. Kuitenkin kirjassa oli myös paljon näppäriä pikkuniksejä siivoukseen aina uuninpuhdistamisesta tahranpoistoon - ja mikä parasta näissä pyrittiin käyttämään mahdollisimman vähän erikoisaineita ja kaikki kirjassa esitetyt tuotteet on luonnollisesti löydettävissä Suomesta niillä nimillä joilla ne kirjassakin ovat. Sekin pisti vähän hymyilemään, kun jopa siivousalasta kirjoittava oli lemmikkiosiossa sillä kannalla, että niiden kanssa nyt vain kannattaa oppia hyväksymään, että sitä karvaa nyt pyörii nurkissa teki mitä vain. Miikkiksellä pahin karvanvaihto alkaa nyt kuitenkin olla onneksi ohi, eli eiköhän se karvanmäärä pian taas asunnossa normalisoidu (seuraavia vaihtoja odotellessa...).