Valmiit lihanamit. Tummemmat ovat sydäntä, vaaleammat reisilihaa. |
Ensimmäinen koe-erä juuri uuniin menneenä. |
Seuraavaan testierään valitsin broilerin reisilihaa, jotka leikkasin ohuiksi vaihtelevamman kokoisiksi siivuiksi. Kuivatuslämmön ja ajan pidin samoina. Näistäkin tuli samaan tapaan rapsakoita ja helposti käsin katkaistavia kuin kuivatuista sydämistä. Testitiimille nämä kelpasivat siinä missä sydännamitkin.
Reisilihapalat kuivauksen alussa |
Reisiligapalat kuivauksen lopussa. |
Näistä kokeilusta huolimatta myöskään ostetut kuivalihat eivät lentäneet meillä suoraan roskiin ja boikottiin. Niitä on meillä kuitenkin syötetty jo vuosia ilman mitään ongelmia. Mutta uutisten myötä niiden osuutta tullaan meillä ehkä jatkossa vähentämään, ja tutustumaan paremmin myös kotimaisiin vaihtoehtoihin. Eikä tämä itsekuivaaminenkaan nyt kauhean monimutkaiselta tuntunut, jos jatkossakin osan nameista tekisi ihan itse.
Iteäkin huolestuttaa tuo Kiinan kuivalihajuttu, kun kooirat ovat semmoisia kuivalihan suurkuluttajia. Meillä (omakotitalo) ruukataan ihan autotallin seinustalle laittaa semmoinen häkki ja siihen sitten koukkujen varassa ripustaa milloin mitäkin lihaa. Siinä sitten antaa olla aurinkoisessa paikassa parisen päivää/viikkoa, ja sitten on lihat valmiit. Ovat kelvanneet hyvin :D
VastaaPoistaTuo onkin kätevää, kun saa kerralla kuivattua isompia määriä ja hyödynnettyä hommassa vielä suoraa auringoenergiaa :D
Poista