Hankittaessa fretin pentu kasvattajalta, ensimmäinen näistä on jo perustasolla hyvin hoidossa: kaikki viralliset kasvattajat laittavat kaikille pennuilleen mikrosirut ja jokaisen pennun sirunumero rekisteröidään frettiliiton rekisteriin. Niinpä vaikka uusi omistaja ei koskaan tekisi asian suhteen mitään, eikä pitäisi tietojaan yllä missään rekisterissä, on pentu aina jäljitettävissä vähintään kasvattajalleen, jos löytäjä on yhtään perillä frettien rekisteröintikäytännöistä, eli osaa kysellä eläimen tietoja frettiliiton rekisteröijältä. Tätä voi vielä tehostaa huolehtimalla siitä, että pitää omat tietonsa ajantasalla liiton suuntaan, ja antaa luvan luovuttaa fretin omistajatiedot niitä kyseleville. Tällöin eläimen löytäjä saa suoraan sen omistajan tiedot ja pystyy ottamaan yhteyttä. Muussa tapauksessa rekisteröijä pystyy ottamaan yhteyttä kasvattajaan, että hänen kasvattinsa on löytynyt, ja kasvattaja voi ottaa edelleen yhteyttä pennun ostaneeseen henkilöön.Mikäli eläin tulee itselle jotain muuta kautta tai on muun merkkinen otus, kuten meidän Miikkis, siruttaminen onnistuu hyvin myös eläinlääkärillä käydessä. Frettien ja haisunäätien ohella mikrosirun voi asentaa useimmille muillekin lemmikkilajeille, kuten koirille, kissoille, kaneille... Edullisimmin sen saa yleensä rokotus- tai muun käynnin yhteydessä, tai eläinsuojeluyhdisten järjestämissä sirutustapahtumissa. Silloin kun siruttaa eläimen itse, on tärkeää muistaa, että sirua ei yleensä automaattisesti rekisteröidä mihinkään. Niskaan laitettu siru on siis itsessään pelkkä eläimen yksilöivä numerosarja. Mikäli sirun haluaa auttavan karkurin kotiin, on sirunumero rekisteröitävä johonkin yhdessä omistajatietojen kanssa. Frettien kohdalla vaihtoehdot ovat frettiliiton rekisteri, johon kuka vain voi rekisteröidä yli puolivuotiaan lemmikkifrettinsä tai erilaiset sirurekisterit, kuten Turvasiru.fi. Meillä frettien tiedot löytyvät sekä frettiliiton rekisteristä että Turvasiru-palvelusta, ja Miikkiksen tiedot Turvasiru-palvelusta. Turvasiru-palveluun päädyin alunperin siksi, että tiedän sen olevan hyvin paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen tiedossa. Turvasirupalveluun voi tallentaa eläimen perustietojen ja omistajatietojen ohella myös lisätietoja eläimestä. Meillä sinne on tallennettuna mitä Miikkikselle voi syöttää, ja tiedot Snurren sairaudesta ja siitä, mitä sille voi tarjota ensiapuna, jos sen verensokeri on löydettäessä ehtinyt laskea.
Etsijäkoiria voi ennalta auttaa ottamalla jokaiselta omistamaltaan eläimeltä karvatupon omaan erilliseen minigrip-pussiinsa. Tätä voidaan sitten tarvittaessa käyttää hajun antamiseen etsijäkoiralle. Tietenkin jos omistaa vain yhden lemmikin, saman asian ajaa esimerkiksi lemmikin nukkuviltti, eikä erillistä hajunäytettä välttämättä tarvita. Meillä jokaisen näädän karvanäyte löytyy lemmikkikansiosta eläimen omien paperien yhteydestä. Etsijäkoiraliiton neuvontanumero löytyy liiton sivuilta, ja sieltä saa tarvittaessa ohjeita kadonneen lemmikin etsintään. Mitä messuilla juttelin liiton edustajien kanssa, ovat etsijäkoirat olleet useamman kerran mukana frettietsinnöissäkin.
Pelkästään kotilemmikkinä elävän eläimen kohdalla tunnistusmerkinnän isoin hyöty onkin sen tarjoama apu eläimen tunnistamisessa, jos se karkaa tai varastetaan. Tunnistusmerkintä tulee myös tarpeeseen, mikäli eläimen kanssa haluaa joskus matkustella. Esimerkiksi fretit, kissat ja koirat tarvitsevat ulkomaille lähtiessä lemmikkipassin, jonka saaminen edellyttää että eläimellä on siru.
Mikäli sinulla on lemmikki, jota ei ole vielä tunnistusmerkitty, kannattaa tunnismerkintä hoitaa kuntoon nyt. Se on lemmikille halpa henkivakuutus, joka voi auttaa lemmikin kotiin, vaikka se eksyisi karkureissullaan kauemmaksikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti