Hennalla oli jokin aika sitten arvonta Näätäklaani-blogissaan ja meitä onnisti kissapaketin kanssa. Hennan ja omien kiireiden takia paketin kotiutuminen vähän venyi, mutta tänään saatiin se postin hoiteista kotiin asti.
Ehdin juuri purkaa arpajaisvoiton postipaketista pöydälle kuvattavaksi ja tutustuttavaksi, kun ensimmäinen nääppä jo bongasi, että nyt tapahtuu jotain kivaa. Tuo ensimmäinen nääppä oli tietenkin juuri Snurre - se ainoa, jonka ei olisi tarvinnut nähdä ihan kaikkea, mitä paketista paljastui. Eläinkuvat jäivät siis ottamatta, kun kamera poistui kädestä sukkelaan, että sain irroitettua fretin suklaalevystä. Snurre kun olisi halunnut jemmata sen ihan ensimmäisenä omaan aarrekammioonsa. Taistelu suklaalevystä päättyi kuitenkin minun voittooni, ja pienillä hampaanjäljillä merkitty suklaalevy livahti laukkuuni. Hetken aikaa Snurre jaksoi olla pettynyt tästä vääryydestä - pakettihan oli heille -mutta tajuttuaan että suklaalevy on menetetty tapaus, palasi se tutkimaan mitä muuta kivaa pussista löytyi. Ja löytyihän sieltä, muunmuassa kumireunainen pallo. Meillä ei ole koskaan palloista innostuttu, mutta tuo kumireunainen oli niin kiva, että se herätti heti molempien tyttöjen huomion. Snurren mielestä se olisi pitänyt arkistoida aarrekammioon yhdessä kivoimpien papereiden kanssa, kun taas Esteri intoutui pyörittelemään sitä sängyn alla kovaa vauhtia. Tytöt tuntien se löytyy kuitenkin viimeistään huomenna Snurren arkistoista. Snurre kun rakastaa järjestellä aarteitaan.
Miikkis taas on ...Miikkis. Sitä kiinnosti paketissa kummasti eniten kananamipussi, jonka minä avasin sen mielestä aivan liian hitaasti ;-)
Kiitos vielä Hennalle ja näätäklaanille kivasta paketista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti