Meidän kissojen krooniset sairaudet

Viimeistään nyt Maunolla alkaneen lääkityksen myötä se on virallista, että meidän kissoista 3/4 on kroonisesti sairaita. Tai jos sen haluaa ilmaista vähän lievemmin, kolme tyypeistä eivät ole perusterveitä. Eläinlääkärikäynneistä on usein ollut omat postauksensa, mutta minkälaisten sairauksien kanssa meillä siis päivittäin elellään?

Löllö

Löllö on nykyisistä tyypeistä ollut pisimpään jatkuvalla lääkityksellä. Löllöllä aloitettiin kuukausittaiset Solensia-pistokset nivelrikkokipuun joulukuussa 2022. Löllön nivelrikko diagnosoitiin jo tammikuussa 2022, mutta silloin pojan munuaisarvot olivat vähän koholla, joten pojalle ei aloitettu suoraan mitään kipulääkitystä. Huhtikuussa 2022 munuaisarvojen todettiin korjaantuneen, joten eläinlääkäri määräsi Metacamia tarpeen mukaan. Tarvetta alkoi kuitenkin olla aika usein, ja koska pojalla oli aiemmin ollut pientä ongelmaa munuaisarvoissa, Metacamin jatkuva käyttö arvelutti. Sen takia päädyimme sitten loppuvuodesta testaamaan Solensiaa. Löllöllä olikin hyvä vaste Solensiaan, ja kivusta kielivät "mörköpäivät" jolloin Löllö vetäytyi saunan lautaiden alle poistuivat kokonaan. 

Solensia riitti ainoa lääkityksenä tämän vuoden alkuun, mutta alkuvuodesta Löllöllä alkoi olla ajoittaista kipuoireilua Solensiasta huolimatta etenkin aina lähestyttäessä seuraavaa pistosaikaa. Löllö alkoi olla silloin vetäytyvämpi, sen liikkuminen rappusissa muuttui kankeammaksi ja se leikki selvästi vähemmän Maunon kanssa. Niinpä aloimme keskustella lääkityksen lisäämisestä, ja Löllölle aloitettiin puolikas tabletti gabapentiiniä aamuin illoin. Solensia pidettiin käytössä gabapentiinin rinnalla, joten gabapentiinin annostus aloitettiin aika pienestä. Tämä yhdistelmä on toiminut nyt 9kk, ja toistaiseksi ei ole ollut tarvetta gabapentiiniannoksen nostoon.  

Nivelrikko on hyvin yleinen vaiva ikääntyvillä kissoilla, ja tutkimusten mukaan sitä esiintyy jopa 80 prosentilla yli 12-vuotiaista kissoista. Nivelrikko on etenevä sairaus, mutta sen etenemistahti on hyvin yksilöllinen. Löllöllä on valitettavasti syntymätöpönsä myötä myös muita muutoksia selkärangassa, mikä lisää alttiutta nivelrikkomuutoksille ja voi pahentaa oireita, koska synnynnäisten nikamamuutosten myötä Löllön selkä on takapäästä oletettavasti jo lähtökohtaisesti hieman kankeampi ja toinen takajalka altis puutumaan. 

Lääkityksen kanssa Löllö juoksee portaissa, hyppii porttien yli, leikkii muiden kissojen kanssa eikä ole vetäytyvä. Eli tällä hetkellä koemme, että Löllön elämänlaatu on hyvä perussairaudesta huolimatta. Löllön kipulääkityksessä on edelleen myös hyvin nostovaraa, jos/kun vaiva etenee.

Löllö saa puolikaan tablettinsa aamuin illoin oman "alkupalatarjottimen" muodossa, eli ennen ateriaa Löllö saa pienen nappulalautasen, jossa on nappuloiden lisäksi puolikas tabletti kuorrutettuna pienellä lohitahnanokareella. Tällätavalla tarjoiltuna Löllö syö lääkkeensä mielellään. Solensia pistetään nahan alle noin kerran kuukaudessa.

Ruttu

Ruttu käytettiin sydämen ultraäänitutkimuksessa ensimmäisen kerran 23.11.2023. Sydämessä havaittiin silloin lieviä muutoksia. Kyseisen käynnin jälkeen Rutulta mitattiin myös kotona verenpaineet, joiden todettiin olevan koholla. Sydämen rasituksen välttämiseksi Rutulle suositeltiin tutkimusten perusteella verenpainelääkityksen aloittamista. Amodip-verenpainelääkitys aloitettiin alkuun 0,5 tablettia kerran päivässä annostuksella, mikä koettiin tammikuun 2024 kontrollissa riittämättömäksi. Niinpä annostus tuplattiin niin, että Ruttu sai jatkossa puolikkaan tabletin aamuin illoin. 

Tällä viikolla kontrolloitiin tosiaan taas sekä sydän että verenpaine, ja todettiin että nykyisellä lääkityksellä verenpaine on hyvällä tasolla ja sydämen muutokset eivät ole edenneet.

Erilaiset sydänongelmat ovat valitettavan tyypillisiä sfinx-rotuisilla kissoilla. Tämän takia Rutunkin sydän tutkittiin, vaikka Ruttu on ollut oireeton. Pienistä muutoksista huolimatta Rutun kohdalla tilanne hyvä, etenkin ottaeen huomioon sen, että Ruttu on jo 12-vuotias. Rodulla esiintyvät vakavammat sydänsairaudet kun voivat johtaa pahimmassa tapauksessa eutanasiaan jo alle 7-vuotiaana. Nämä ovat tosin onneksi vähentyneet, sillä nykyään kaikki jalostukseen käytettävät sfinksit suositellaan tutkittavaksi sydämen osalta ennen jalostuskäyttöä. 

Ruttu ei oireillut mitenkään ennen lääkityksen aloittamista, joten lääkityksellä ei ole ollut samanlaisia silmin näkyviä hyötyjä kuin Löllöllä. Rutun kohdalla lääkityksellä pyritään kuitenkin ennenkaikkea ennaltaehkäisemään vakavampia terveysongelmia, ja siten toivottavasti lisäämään laadukkaita elinpäiviä.

Rutun lääke on makutabletti, jonka Ruttu saa ennen aamu- ja iltapalaa palkkiona, kun tekee tempun, eli koskettaa pyydettäessä Jussin sormen päätä tai kosketuskeppiä.   

Mauno

Maunolla alkoi keväällä esiintyä toistuvaa oksentelua, mikä ei vastoin yleistä käsitystä ole kissoille normaalia käytöstä. Yksittäisiä, satunnaisia oksennuksia voi toki joskus esiintyä esimerkiksi kissan syötyä ruohoa, mutta jatkuva, pahimmillaan useamman kerran viikossa tai jopa päivittäin tapahtuva oksentelu viittaa aina siihen, että jokin on pielessä. Niinpä vedin toukokuussa pään pois pensaasta ja vein Maunon vatsaontelon ultraäänitutkimukseen. Sielä Maunolla todettiin krooninen suolitulehdus eli IBD. Vaikka Maunon oireilu oli hyvin voimakasta, eläinlääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että Maunon kohdalla ei ollut tarvetta aloittaa heti lääkitystä, vaan voisimme kokeilla ensin pelkällä ruokavaliolla. Tämä ei ollutkaan täysin helppo rasti, sillä vaikka Mauno on onneksi melko kaikkiruokainen, Mauno oksensi myös osan hydrolisoiduista allergiaruuista. Eli sopivia ruokia jouduttiin hakemaan hetki. Lopulta tilanne rauhoittui yhdistelmällä Royal Canin Gastrointestinal Hydrolysed protein -nappula ja Brit Gastrointestinal with Lamb -märkäruoka. Muutaman rauhallisen kuukauden jälkeen oksentelua alkoi kuitenkin taas esiintyä enemmän, ja torstain kontrollissa havaittujen löydösten perusteella Maunolla aloitettiin ruokavalion rinnalla suolen liikkuvuutta lisäävä Resolor-lääkitys annostuksella 0,5 tablettia kerran päivässä.

Kissojen kroonisen suolistotulehduksen aiheuttajia ja altistavia tekijöitä ei vielä tarkkaan tunneta. Maunon kohdalla olemme epäilleet, että Maunolla sairauden syntyyn ovat voineet vaikuttaneet varhaispentuajan voimakkaat ripulit, jotka ovat voineet vaikuttaa suoliston kehitykseen negatiivisesti. Myöskään Maunon emon ravitsemuksesta tiineyden aikana ei ole tietoa, sillä Maunon emo saatiin suojaan vasta vähän ennen pentujen syntymää. 

Maunon kanssa hoitotasapainon hakeminen on edelleen käynnissä. Mikäli sopiva hoitotasapaino löytyy, IBD ei välttämättä vaikuta Maunon elinikäennusteeseen. Mikäli taas ei, jatkuva tulehdustila elimistössä altistaa esimerkiksi lymfooman kehittymiselle. Nyt kun tilanne ei ole tasapainossa, tilanne on toki stressaavampi ja oksentelujen myötä kuormittavampi kuin meidän kahden muun kroonikon kohdalla. Toki myös se surettaa, että Maunolta on jouduttu kieltämään monet hänen lempiruuista, eikä pojalle uskalleta tällä hetkellä tarjoilla muita nameja kuin hänen omia ruokanappuloita. Maunon kohdalla on mahdollista miettiä jossain vaiheessa eliminaatiodieettiä, jossa lähdettäisiin selvittäisiin, löytyisikö jokin proteiini jota Mauno sietäisi edes pienessä määrin namina. Mutta koska jo sopivien ruokien löytämiseen meni aikaa, eikä tilanne ole vieläkään täysin kontrollissa, ei se ole ajankohtaista ainakaan vielä. 

Mauno saa lääkkeensä samanlaisessa "alkupalatarjottimessa" kuin Löllö, ja tuo pieni lohitahnanokare (joka on aina ollut Maunon superherkku) on nyt ensimmäinen ja ainoa myönnytys "ei herkkuja Maunolle" -linjasta. Mauno näyttäisi kelpuuttavan lääkkeen tässä muodossa. Vielä ei toki pystytä sanomaan, tuleeko lääke toimimaan Maunolla ja jääkö se siten pysyvään käyttöön. 

Näiden päivittäin lääkäittävien lisäksi säännöllistä huomiota vaatii Löllön hammassyöpymä ja Maunon parodontiitti ja hammassyöpymät. Etenkin Maunon kohdalla meidän olisi siis syytä aktivoitua myös hampaidenn harjauksen suhteen. Tällä hetkellä Maunon suu onneksi vaikuttaa varsin rauhalliselta.