Sivut

sunnuntai 5. maaliskuuta 2023

Sienivaroitus

Välillä sitä tuntee itsensä vähän ylihysteeriseksi, kun on vähennetty tapahtumiin osallistumista omien lemmikkien kanssa, sekä alettu yhä useammin majoittamaan kaikki hoitoeläimet eri tiloihin kuin missä omat ovat. Pääosin kyse kun on kuitenkin aina perusterveistä, oireettomista eläimistä, toisin kuin vaikka itsellä töissä, ja silti töissä tulee käytyä päivittäin. Kuitenkin kun tulin lukeneeksi tänään Lemmikki- ja showkesyrottien tiedotetta rottanäyttelyissä mahdollisesti tapahtuneesta Trichopython mentagrophytes -sienialtistumisesta, en voi väittää, että tarvitsisin viikonloppuun enää muita kauhuelokuvia. Ei sillä, että sienitartunta olisi rotille kovin paha: iso osa niistä sairastaa oireettomana. Mutta kun ottaa huomioon, että kyseessä on myös ihmiseen tarttuva zoonoosi, jonka hävittäminen vaatii kaikkien talouden eläinten sienilääkityksen, kaikkien talouden tekstiilien pesun useaan kertaan 60 asteessa, kaikkien huoneiden siivoamisen lattiasta kattoon seiniä myöten ja ihan kaikkien kuivikkeiden ja heinien hävittämistä, ja kaikkien pestävissä olevien tarvikkeiden Virkon tai kloriittipesua, en usko että meidän taloudessa hommaan riittäisi edes molempien kuukauden kesälomat ja mielenterveys. Meillä nimittäin jo pelkästään kilpikonnien terraariossa on yli kuutio maa-ainesta, ja se on vain yksi eläinasumus kymmenistä. Tällähetkellä olen siis enemmän kuin iloinen, että emme ole käyneet viime aikoina näyttelyissä. Meille on kuitenkin tullut tämän vuoden puolella yksi uusi neiti laumaan, joten tällä hetkellä täällä pidetään kaikki peukut pystyssä sen puolesta, että neidin kasvattajan lauma saa negatiivisen testituloksen sienen osalta. Jatkoa ajatellen olen myös iloinen, ettei meillä ole enää tulevaisuudessa ihan kaikki munat samassa korissa, nyt kun eksoottiset nisäkkäät on muutettu pääosin eri tiloihin matelijoiden kanssa. Rottamuksetkin asuivat kuitenkin bunkkerissa vielä lauman lisäyksen aikaan. 

Nyt saa pitää kaikki peukut pystyssä, että kukaan meidän neideistä ei liity juttuun missään kohtaa millään tavoin.

Eli vaikka pidän tällä hetkellä varsin epätodennäköisenä, että olisimme voineet saada tartunnan, vaikuttaa tämä tilanne myös meidän laumaan. Vallitsevasta tilanteesta johtuen rottien siirtelyt kun on nyt suositeltu pitämään minimissä, joten meidänkin sijoitusneitien astutukset siirtyvät ainakin sen verran, että kasvattajat saavat laumansa testatuiksi sienitartunnan varalta. Mikä on toki hyvä, sillä kuten sanottu, sienitartunta olisi meidän talouteen levitessään katastrofi. Toki se olisi sitä myös neitien kasvattajille. Samalla sitä tulee väkisin miettineeksi, pitäisikö sitä jatkossa tiukentaa vielä lisää omia karanteenikäytäntöjä, silloin kun meillä on hoitotyyppejä.

4 kommenttia: