Jussin merivesiallasprojekti

Jos omien projektieni deadline on yleensä viimeistään sillä sekunnilla, kun saan idean, Jussi yleensä hauduttelee omiaan selvästi pidempään. Nytkin merivesiallas on ollut varastossa jo reilun vuoden verran, kun Jussi on miettinyt, mihin se olisi paras perustaa. Alunperin kun haimme altaan, sitä kaavailtiin takkahuoneeseen, mutta Jussi alkoi pelätä sen heijastuvan liikaa tietokoneen ja television näytöistä. Sen jälkeen sijoituspaikaksi valikoitui autotalliin rakenteilla oleva mancave, mutta sitten sähkönhinta pomppasi pilviin, ja totesimme että autotallin pitäminen riittävän lämpimänä merivesiprojektia varten olisi pähkähullua. Viimeisimmän yläkertamylläyksen jäljiltä olohuoneesta olisi muuten vapautunut altaalle sopiva paikka, mutta yläkertaan on tulossa jossain kohtaa lattiaremontti, joten allasta ei olisi saanut siirrettyä sinne ennen remontin toteutumista, mihin voi mennä vielä joitain vuosia. Ratkaisu löytyi kuitenkin lopulta samalla kun siirrettiin eksoottiset nisäkkäät bunkkerista yläkertaan ja matelijabunkkerin järjestys meni uusiksi. Sokruhäkki, rottahäkki ja Simon tuleva terraario vapauttivat tarpeeksi tilaa, jotta merialtaalle saatiin paikka bunkkeriin. 

Siirron suunnittelu käynnissä

Jussin tuleva merivesiallas on kuitenkin melko kookas, 750 litraa, ja tehty paksusta lasista. Niinpä sitä ei edes koitettu mahduttaa samaan järkkäilyviikonloppuun, jona siirrettiin valtaosa muista matelijabunkkerin terraarioista, vaan se jäi odottamaan että autotallista asunnolle johtava rinne sulaa kunnolla. Samalla Jussille jäi aikaa värvätä lisää kantajia ja suunnitella siirtoa. Alkuun Jussi ajatteli, että vuokraisimme peräkärryn, jolla allas saataisiin siirrettyä autotallilta mäki ylös asunnolle. Atte oli kuitenkin sitä mieltä, että riittävällä kantajamäärällä pelkkä kantaminen tulisi kuitenkin helpommaksi, kunhan allas varustettaisiin kunnon imukuppikahvoilla. 

Allas liikkeellä

Me ostimme yhdet imukuppikahvat, kun lähdimme ensimmäistä kertaa hakemaan allasta Porvoosta, mutta ne osoittautuivat täysin leluiksi. Kunnollisten versioiden hinnaksi paljastui noin 100 euroa kappaleelta, mutta Atte tiesi vinkata, että Tampereen akvaarioseura lainaa niitä jäsenilleen. Tässä kohtaa aikaa altaan siirtoon oli enää pari päivää, joten Jussi laittoi äkkiä jäsenhakemuksen vetämään ja alkoi sumplia, miten saadaan imukupit ajoissa mukaan siirtoon. Kaksi kantotiimin jäsenistä kun oli kyllä onneksi tulossa Tampereelta, mutta heillä ei ollut aikaa hakea imukuppeja. Siskonmies hyppäsi tässä kohtaa onneksi avuksi, ja kävi hakemassa neljä keltaista kolmikirjaimisella tunnuksella merkittyä salkkua paikasta x, ja tiputti ne sovittuun paikkaan, josta ne jatkoivat matkaansa Turkuun. 

Niinpä meillä oli eilen kasassa kuusihenkinen tiimi ja imukupit. Porukan kaksi vahvinta jäsentä koittivat kyllä alkuun kovasti tunnustella, olisiko allas kuitenkin noussut kahdestaankin ilman mitään apuvälineitä, mutta aika äkkiä todettiin, että etenkin niissä kohdissa, missä allasta piti käännellä ahtaammissa kohdissa, lisäkäsistä oli hyötyä, samoin kun altaan alta piti alkuun purkaa ala-altaaseen johtava putkisto, jota varten se piti nostaa aika ylös. 

Apuna käytetyt kahvat

Vaikka siirtoprosessi oli jännittänyt Jussia kovasti, niin se allas sitten siirtyi tulevalle paikalleen ilman ihmisuhreja ja vammautumisia, ja itse allaskin säilyi ehjänä. Altaan tuleva paikka oli jopa valmiiksi täysin suora, mittasi sitten vatupassilla mistä kohtaa vain. 

Mutta koska kyseessä on edelleen Jussin projekti, en pysty näin seuraavana päivänä julkaisemaan kuvia, jossa valot ja tekniikka ovat paikoillaan ja allas täyttyy vedellä kovaa vauhtia. Jussi oli nimittäin heti kiinnostunut siitä, kun Atte jutteli, kuinka aina välillä jonkun lopettaessa harrastuksen, saataville tulee isoja määriä elävää kiveä ilmaiseksi tai hyvin halvalla. Joten kun projektia on vedetty eteenpäin tällaisella verkkaisella tahdilla, edullisin vaihtoehto olisi odottaa, että tulee taas tällainen ilmoitus, ja laittaa allas pystyyn sitten. Etenkin kun meillä on muutenkin kokemusta salamaprojekteista eläinten kanssa, eli että sitten kun viesti tulee, niin sitten vain laitetaan hommat vauhdilla kuntoon. Eli että tässä kohtaa pidetään vain huoli, että hommataan kaikki valmiiksi niin, että kaikki tarpeellinen on valmiiksi kädenulottuvilla, sitten kun se hetki tulee. 

Viimeinen nosto

Eli projekti on nyt ottanut ensimmäisiä askeliaan ja seuraavat seuraavat sitten, kun niiden aika on. Iso kiitos kaikille asianosaisille, joista osa oli jo konkareita näissä "olisi yksi tämmöinen terra/akva/jättihäkki siirtojutuissa (jopa tämän kyseisen akvan kohdalla)...", ja yksi ensikertalainen meidän projekteissa.

Allas paikoillaan. Viereisen terrahyllyn terrat odottavat vielä paikoilleen siirtoa, jonka jälkeen sähköt pitää vielä laittaa uusiksi.