Salainen Joulukissa

Vaikka pää ei ole taas tahtonut pysyä koko aikaa menossa mukana, sen mie sentään muistin tehdä, että vinkkasin Tassulinnan kautta Kissatunturin suuntaan, että meillä on ollut aika kilttejä kissoja ja frettejä täällä. Ihan vain siltä varalta, että Hattara on mennyt näykkimään liikaa tonttujen varpaita, ja sitä kautta liikkeelle on päässyt väärää informaatiota. Ja niinhän siinä sitten kävikin, että Joulukissan paketti löysi myös meille. 

Fretit ottivat vastuulleen tarkistaa, että laatikko on tyhjennetty asianmukaisesti

Ehdittiin napata paketti postista ennen mökintyhjennysreissulle lähtöä, ja Mauno ja Jussi olivat heti laatikon kimpussa pyörittelemässä ja katsomassa sitä, ja Mauno istui heti sen päälle odottamaan, koska laatikko aukeaa. Poikien harmiksi jouduin siinä kohtaa vielä vähän toppuuttelemaan, sillä pitihän avausrituaali toki hoitaa niin, että ehdittäisiin kutsua kaikki mukaan, ja ottaa vähän kuviakin. 

Maunon mielestä hänen oli illan isäntänä hyvä ottaa vastuulleen tarkistaa mitä paketeista paljastuu

Minttuakin alkoi kiinnostaa homma siinä vaiheessa, kun paketeista alkoi löytyä nameja

Rutun mielestä hommaa nopeuttaisi, jos sekä hän että Mauno aukoisivat paketteja

 

Tämä lelukippo oli selvästi meidän pörröneitien mieleen. Mauno ei ihan ymmärrä, mitä tytöt tuossa näkivät

Kotiuduttua se hetki sitten koitti. Freteistä hommasta innostui eniten Hattara, jolle tämä oli ihka ensimmäinen Joulukissapaketti tai ylipäätään joulupaketti ikinä. Se ottikin hommasta sellaiset hepulit, että kissat tulivat ohjaamaan sitä tassuilla vähän sivummalle, että antaa kokeneempien näyttää, miten nämä lahjavalvojaiset toimivat. Että eihän sitä voi mennä vain popcornina laatikkoon pomppimaan, kun ensin pitää haistella kaikki paketit läpi, ja koittaa tehdä pientä kartoitusta siitä, missä niissä on nameja ja hyvältä tuoksuvia leluja. 

Rutun mielestä on ihan ok vähän pepputaktailla Nutellaa - onhan kyseessä kuitenkin JouluKISSA paketti, eli kissoilla on selvä etuoikeus nameihin

 

 

Jotkin namit aiheuttivat kuitenkin hämmennystä. Kissapaketissa oli kissasuklaata, joka ei kuitenkaan ollut kissoille...?!

Suklaa pitää toki luonnollisesti syödä kissan seurassa, mutta että kissoille ei saisi antaa siitä yhtään maistiaisia?!

Kissaraati oli hyvin yksimielinen siitä, että paketista löytyneet kalanamit olivat parasta ikinä. Yksimielisyys oli niin vahvaa, että jopa Jussi, jolla on melko paha henkinen kala-allergia joutui taipumaan raadin edessä, ja hyväksymään namit jatkoon. Niitä kun tullaan taatusti hankkimaan jengille myös jatkossa. Eikä Jussin tarvitse kyllä olla huolissaan, että meillä olisi sen jälkeen lattiat ihan kalassa, sillä nameista ei jäänyt jäljelle pienen pientä muruakaan. Fretit eivät puolestaan ihan ymmärtäneet kissojen sekoamista kalanameista, sillä fretit olivat puolestaan yksimielisiä siitä, että saman Itsy Bitsy -merkin kananamit voittivat kalanamit sata-nolla. 

Niistä kalanameista puheenollen, Mauno voisi ottaa lisää vaikka heti.

Ainon mielestä tähän olisi sopinut sellainen hillitty poseerauskuva kaikkien aarteiden kanssa, mutta eihän Hattara ja Mauno osaa keskittyä!

Heti kun sisko lähti vahtimasta ja vaatimasta hillitympää käytöstä, Mauno alkoi vähän testailla tonttuja, ja Hattara ilmoitti, että kala ei ehdi nyt lataukseen, kun hän leikkii sillä jo

Ja tähän loppuun on toki asiallista isojen kiitosten kera kertoa, kuka meidän salainen Joulukissa oli. Ja sehän oli Kissakolmio Tampereelta! Kissakolmion blogi on ollut nyt hiljaisempi, mutta Facebookin ja instgramin puolelta löytyy tuoreempia kuulumisia. Kiitos koko meidän jengiltä Kissakolmion väelle sekä Tassulinnalle, joka on taas toiminut Joulukissan apukäpälinä ja viestinviejänä!