Säästöliekillä jouluun

Tänään tuli luettua Facebookista, kuinka yksi tuttu miettii miten selvitä lemmikkieläinharrastuksen kustannuksista, kun kaikki hinnat vain nousevat. Me vältimme Jussin kanssa toistaiseksi sen isoimman luodin, kun meillä on kohtuuhintainen sähkösopimus voimassa vielä ensikesään. Silti talous on mietittyttänyt ja stressannut viime kuukausina paljon, vaikkei se ole välttämättä blogin puolelle niin välittynyt (etenkin kun täällä on tullut hehkutettua myös niitä uusia tulokkaita). Meidän kohdalla tilannetta on toki kiristänyt etenkin se, että silloin kun sovimme että minä voin lähteä opiskelemaan ja Jussi ottaa kopin koko meidän taloudesta ei ollut vielä pandemiaa sen enempää kuin Ukrainan kriisiäkään. Elettiin vielä tyyntä myrskyn edellä, ja asuimme ylläpitokustannuksiltaan paljon nykyistä sähkölämmitteistä omakotitaloa halvemmassa kerrostaloasunnossa. 

Olohuoneen tyhjillään ollut aitaus sai muuttua tonttumetsäksi

Siihen nähden sitä on tullut otettua viime vuosina ihan hulluja loikkia. Tämä talo (vaikka johonkin meidän olisi joka tapauksessa pitänyt muuttaa, kun putkiremontti alkoi). Tähän taloon miljoona pienempää ja isompaa vempstaakia, mitä kerrostalossa asuessa ei tarvittu. Se että on annettu lauman kasvaa. Syöty liikaa ulkona. Sijoitettu myös muihin harrastuksiin. Monta kohtaa, joissa olisi voinut vetää jarrua. Mutta kun ei ole vedetty, välillä on sitten maksettu eläinlääkärireissuja luotolla. Ja tilattu Zooplussalta laskulla, kun se halpa sähkösopimuskin on tässä talossa välillä yllättävän kallis. 

Silti Jussi ei ole kertaakaan pyytänyt minua keskeyttämään opintojani tai edes nopeuttamaan työnhakua. Ei vaikka puskurit ovat ohentuneet, ja kriisi toisensa perään on muistuttanut, että tällaisena aikana puskurit olisivat tärkeämpiä kuin ikinä. Ei vaikka eläintenkin ostoskorin hinta on kasvanut kasvamistaan, kun niin kissanhiekan kuin eniten käytetyn märkäruuankin hinnannousussa puhutaan kymmenistä prosenteista.

Perheessä tapahtuneiden asioiden takia rahapuhe on ollut nyt läheistenkin kesken aiempaa enemmän läsnä. Ja sen myötä sovittiin, että tänä vuonna ei vaihdeta joululahjoja aikuisten kesken. Meilläkin kun on alkanut nyt tulla osasta laskuja maksumuistutuksia, ja sitä joutunut keskittymään todenteolla, että tämä korttitalo on pysynyt pystyssä. Ja toivonut, ettei kenellekään eläimistä tulisi mitään isompaa, vaikka aina niihin on jostain ne rahat hommattu. 

Kissat eivät liikoja stressaa tilanteesta

Silti olemme yhä välillä turhan optimististisia, yllytyshulluja ja huolettomia. Silloin kun emme ole siihen ihan liian stressaantuneita ja ahdistuneita. Oma työllistyminen ei olisi kuitenkaan voinut osua parempaan saumaan, sillä kylmimmät talvikuukaudet ja isoimmat sähkölaskut ovat vasta edessä. Viimeisimpiä maksumuistutuksia avatessa olo oli jo varovaisen optimistinen: me saamme tämän aluksen irti jäävuoresta ja kotisatamaan paikattavaksi. Ainakin kun nyt malttaisi pistää kaikki uudet projektit jäihin odottamaan sitä, että saa taas vähän kalliota jalkojen alle. 

Joulun lähestyminen ei kuitenkaan isommin ahdista, vaikka emme ehdi saamaan talouttamme kuntoon ennen sitä. Jouluruuat saadaan kyllä varmasti hankittua niin itselle kun eläimillekin. Ja viikonloppuna tuli kaivettua esille ensimmäiset joulukoristeet. joista osa on matkannut mukanani jo yli neljännesvuosisadan saatuani ihan ensimmäiset joulukoristeeni mummultani pienessä saippuarasiassa 8-vuotiaana. Niihin on ehtinyt siinä ajassa kerrostua monen monta tarinaa.

Joulusiivousta tehdessä on myös tullut laitettua jotain juttuja Roskalava-ryhmän sijaan nettikirppareille myyntiin, vaikka yleensä suosin lahjoittamista. Valtaosa menee kyllä silti lahjoittaen. Meillä on kuitenkin yhä monia asioita yllin kyllin, vaikka likvidi raha ei tällä hetkellä ole todellakaan yksi niistä.