Teknisiä ongelmia

Haasteet uusien laitteiden kanssa jatkuvat, ja tällä kertaa Jussin uudesta pöytäkoneesta (jota minäkin käytän) pamahti näytönohjain. Nykyään aika moni juttu tulee hoidettua mieluummin mobiililaitteilla pöytäkoneen sijaan, mutta pitempien tekstien kirjoittaminen ei ole yksi niistä, miksi blogin kanssa odottelen kovin koneen kuntoon saamista. Tällä hetkellä odotellaan vastausta siitä, onko uusi näytönohjain mahdollista saada ilman että koko kone lähetetään vielä tarkistettavaksi takuuhuoltoon Saksaan. Toivon todella että on, sillä kaverin samanmerkkinen kone vietti aikoinaan Saksan reissullaan useamman viikon.

Aino koittaa haastaa jo Huiskuakin leikkiin

Vastausta odotellessa lähdemme itsekin Saksaan. Ensin pariksi päiväksi ihmettelemään Berliinin nähtävyyksiä, ja sitten vuokra-autolla Spreewaldiin tapaamaan Mandyä ja hakemaan Vappu kotiin. Saksan reissulle onkin jo pakattu mukaan pieni kevytaitaus ja vähän tarvikkeita, jotta yksi yhteinen hotelliyö Vapun kanssa menisi mahdollisimman mukavasti. Vappu täytti tiistaina 15 viikkoa, ja on nyt jo lähes kilonpainoinen, eli kokonsa puolesta aika samaa sarjaa meidän muiden neitien kanssa. Täällä pidetään kovasti peukut pystyssä, että Vapun saaminen laumaan tulisi menemään suht kivuttomasti. Tässä suhteessa olisi aika lottovoitto, jos Vappu tulisi täyssiskoonsa Huiskuun, joka on meidän näädistä se, joka tulee toimeen niin kaikkien omien kuin hoidokkienkin kanssa.

Pakkailuja Saksan reissua varten. Zooplussan keskikokoinen kevytaitaus menee kokonsa puolesta käsimatkatavaroissa.

Viime viikonloppuna tavattiin puolestaan Mauno. Reissu oli kahdellakin tavalla hyvin jännä. Ensinnäkin se on aina ihan mielettömän upea fiilis, kun pääsee tapaamaan ensimmäistä kertaa uuden perheenjäsenensä. Toisekseen minä ajoin koko matkan Turusta Juupajoelle, ja lisäksi hyvän matkaa paluumatkastakin. Se inssi meni siis läpi viime perjantaina, ja olen nyt saanut opetella viikon verran itsenäistä ajamista. Ihan kommelluksitta ei perille päästy, mutta ehjin nahoin ja ehjällä autolla kuitenkin. Pennut olivat valinneet loistavan taktiikan tähän adoptiohaastatteluun, ja Mauno veti selälteen nukkumaan Jussin syliin, ja emokin kävi vähän hyrisemässä Jussin jalan vieressä. Sitä oltiin niin suloisia ja kilttejä eikä yhtään riiviöitä. Koville se kuitenkin selvästi otti, ja pennuilla alkoi kuulemma kunnon riehumatsit heti meidän lähdön jälkeen. Mutta se ei varmaan yllätä ketään, että livetapaaminen vain vahvisti sen, että Mauno on meidän poika ja haetaan kotiin syyskuun lopulla. 

Mauno oli näin menopäällä

Enää pari päivää niin nähdään Vappu. Kuva: Mandy Schuhmacher