Tee-se-itse kuivalihanamit lemmikille, osa2

Loppukeväästä tulinkin jo kirjoittaneeksi, kuinka meillä kuivattiin freteille lihanameja uunilla. Keväinen juttu löytyy täältä. Kesällä onnistuin kuitenkin löytämään vähän halvimpia sienikuivureita isomman elintarvikekuivurin hyvästä tarjouksesta Verkkokauppa.comista. Niinpä meille muutti Ströme Professional Food Dehydrator -hyötykasvikuivuri, josta laitteen nimisuomennuksesta huolimatta löytyy jo laitteen päältä ja mukana tulevasta ohjevihkosesta ohjeita myös lihan kuivatusta ajatellen. Tätä laitetta olen nyt ehtinyt testata muutamaan kertaan, ja kuivata sillä useamman kilon broilerinsydämiä, kivipiiroja ja lampaansydämiä.

Kuivurin täyttöä. Ennen kuivauksen alkua kuivuri siirrettiin ilmavampaan tilaan pois yläkaapin alta.

Uuniin verrattuna isoimmat erot olivat että kuivurissa kuivausprosessi oli mahdollista ajastaa ja lämpötilaa helpompi säätää. Perusuuniin verrattuna kuivurissa myös ilmankierto kuivauksen aikana on paremmin järjestetty, mikä mahdollistaa kuivauksen useassa eri tasossa (mikä onnistuisi todennäköisesti myös kiertoilmauunilla). Paremman ilmankierron ja hallitumman lämpötilasäädän myötä uskaltauduin kuivurilla kuivatessa jättämään lihat jonkin verran aiempaa isommiksi paloiksi, ja esimerkiksi sydämet vain puolitin, siinä missä uunikokeilussa laitoin ne neljään osaan. Tässä käyttämässäni laitteessa kuivaustasoja oli kymmenen, ja niihin mahtui yhteensä noin kolme kiloa lihoja kerralla.

Päädyin kuivurillakin kuivatessa olemaan kypsentämättä lihoja ennakkoon keittämällä. Eli ainoana esivalmisteluna pilkoin lihat pienemmiksi paloiksi. Broilerin sydämet tosiaan puolitin, samoin kuin kivipiirat. Lampaansydämistä leikkasin ehkä arviolta viisimilliä paksuja lastuja. Laitteen päällä lihan kuivatukseen suositeltiin lämpötilaksi 63-68 astetta, joten säädin lämpötilaksi 65 astetta ja asetin ajastimen alkuun kahdeksaan tuntiin. Ensimmäisessä kokeilussa halusin tarkkailla laitteen toimintaa paremmin, joten ajoitin kokeilun viikonloppuun, että pystyin tarkistamaan lihojen kuivumista ja laitteen kuumemista paremmin. Ajastimen myötä laitetta olisi kuitenkin yhtä mahdollista käyttää esimerkiksi yöllä tai työpäivän aikana.    

Lampaansydänlastujen leikkaamista

Puolitettuja kivipiiroja

Neljän tunnin kohdalla lihoissa näkyi jo selkeitä muutoksia, ja kahdeksassa tunnissa ne olivat jo melko kuivia. Tällä kertaa olin kuitenkin jättänyt palat aiempaa isommiksi, ja paksuimmilta kohdilta lihat olivat vielä kahdeksan tunnin jälkeen sen verran pehmämpiä kuin reunoilta, että lisäsin ajastimeen vielä kaksi tuntia. Kymmenen tunnin kuivatuksen jälkeen lihat olivat muuttuneet rapsakoiksi. Kuivatusohjeissa kehoitetaan valitsemaan mahdollisimman vähärasvaista lihaa, ja tässäkin kokeilussa huomasi hyvin, kuinka lihaa kuivatessa rasva nousi lihan pintaan tehden ne kuivinakin pinnalta hieman kosteiksi ja kiiltäviksi. Niinpä levitin lihat kuivaamisen jälkeen vielä joksikin aikaa kahden talouspaperin väliin ennen niiden pussittamista.

Broilerin sydämet neljän tunnin kuivauksen jälkeen

Kivipiirat neljän tunnin kuivauksen jälkeen

Lampaansydänlastut neljän tunnin kuivaamisen jälkeen.

Tälläkin kertaa testitiimi otti makupalat hyvin vastaan. Pienen alkuihmettelyn jälkeen jopa lampaansydänlastut tekivät kauppansa, vaikka lammasta eri muodoissa vähän vierastetaankin meillä. Tämä olikin hyvä, sillä olin Jyväskylän näyttelyreissulla vähän aliarvioinut, kuinka paljon pentu taas syökään, mutta kuivalihoja minulla on reilunkokoiset pussit mukana, että sai testautettua niitä vähän tuttujenkin näädillä.  

Yöllä napattu kuva valmiista nameista. Sydämiä ja kivipiiroja oli molempia noin kilo, lampaansydämiä noin 700g. 

Vähän paremmassa valossa otettu kuva lopputuloksesta, vasemmalta oikealle lampaansydän, kivipiira ja broilerinsydän.