Sieni päässä ja ihon alla

Eihän se tietenkään toiminut, että alan stressata sienestä vasta jos positiivinen tulee. Voinette arvata, mikä levy päässä on soinut torstaista asti jokaisena vähänkään hiljaisempana hetkenä. Onneksi niitä hiljaisia hetkiä ei ole ollut kovin paljoa, kun siskon perhe oli meillä sunnuntaiaamuun asti, ja sunnuntaina minulla oli tiekunnan- ja Demodexin mediatoimikunnan kokoukset.  

Ruttu ja Löllö eivät stressaa asiasta

Osa levyn kappaleista on rakentavampia, ja sisältää suunnittelua siitä, miten edetään, jos positiivinen tulee. Eli ketä hoidetaan ja missä, ja mitä koitetaan desinfioida. Koko kämpän desinfiointi ja kaikkien eläinten lääkitseminen kun ei ole meillä mitenkään realistinen vaihtoehto. Mutta on sillä levyllä myös ikävän monta puhdasta paniikkiraitaa, joissa toistuu se, että se on posi, me emme pääse tartunnasta ikinä eroon, juodumme luopumaan kaikesta harrastamisesta kaikkien eläinten kanssa emmekä uskalla enää ikinä edes nähdä ketään, etteivät sieni-itiöt leviä vaatteiden mukana. Pahimmissa kiepeissä olen jo lopettamassa työtänikin, sillä miten minä voin ikinä lähestyä edes asiakkaiden lemmikkejä, jos olen pysyvästi sientä kantava Lavantauti-Mary. 

Koska meillä on ollut viime syksystä asti koko ajan jotain, olen tietoisesti vähän vältellyt sienitartunnoista lukemista. Käytännössä se on kuitenkin tarkoittanut sitä, että olen jättänyt lukematta siihen liittyviä neutraaleja faktoja ja toimintaohjeita, ja lukenut vain kavereiden somepäivityksiä lääkityksistä, niiden vaikeudesta, rahanmenosta sekä desinfioinnin tuskasta. Rottapuolella sienitartunnat ovat muutenkin vielä niin uusi juttu, ettei sitä neutraalia keskustelua aiheesta juuri löydy, sillä joko sieni ei ole osunut kohdalle, tai tilanne on vielä liian akuutisti päällä tai liian tuoreessa muistissa. 

Mauno olisi varmaan jo hoitanut koko homman, ellei Maunolta olisi estetty rottien hoitamista

 

Parin viime päivän aikana olen onneksi onnistunut löytämään muutamia marsupuolen artikkeleja asiasta, ja päässyt viestimään yhden marsuihmisen kanssa tilanteesta. Marsuilla ongelmaa on tavattu jo pidempään, joten toimintaohjeetkin ovat kattavampia ja käytännönläheisempiä. Ne ovat ehkä vähän auttaneet rauhoittamaan päätä paniikkikohtausten välillä, ja laatimaan toimintasuunnitelmia eri skenaarioiden varalle. 

Edelleen tietenkin toivon, että tulos on negatiivinen. Mikäli tulos on kuitenkin positiivinen, eristetään rotat dunassa karanteenitilaan ja testataan seuraavaksi kissat/fretit ja mahdollisesti sokerioravat, että saadaan selvitettyä kuinka laajalle ongelma on levinnyt. Testituloksia odotellessa koitetaan kanavoida osa panikointiin käytettävästä energiasta pölyjen pyyhintään, imurointiin ja lattianpesuun, sillä mitä vähemmän pinnoilla on pölyä, sitä epätodennäköisempää on että niillä on myöskään sieni-itiöitä. Eli siltä varalta ettei ongelma ole vielä levinnyt, viedään siltä edellytyksiä levitä.