Pesässä piippaa

Eilisen puolella eli torstaina oli Suppiksen minien ensimmäinen mahdollinen laskettu päivä, eli kolme viikkoa ensimmäisestä nähdystä kiimasta ja astumisesta. En tiedä miksi, mutta itselläni oli erittäin vahva tunne siitä, että minejä saataisiin odottaa vielä lauantaille. Jussi taas halusi käydä aamulla heti ensimmäisenä tarkastamassa, onko yön aikana tullut piippereitä. Aamulla pesässä oli kuitenkin vielä ihan hiljaista, ja muistuttelin Jussille, että odotusta saattaisi hyvin jatkua vielä se pari päivää. Suppis oli kyllä tehnyt jo hyvin pesää, eikä sen maha jättänyt enää arvailujen varaa siitä, että vauvoja oli kyllä tulossa. Päiväisillä tarkistuskäynneillä eksola oli kuitenkin ihan yhtä hiljainen kuin edellisillä kerroilla.

 

Suppiksen minit <3

Illaksi oli sovittu useampia Facekirppareiden tavaranluovutuksia, joten ilta kului autotallilla häätavaroita läpikäyden. Kun Saija sitten illalla kyseli, joko piippaa, päätin käydä tarkistamassa pesän vielä kerran ennenkuin vastaisin, että ei ihan vielä. Se vastaus jäi kuitenkin antamatta, sillä piippasihan sielä. Suppis oli jossain vaiheessa iltaa synnyttänyt kuusi pientä nakeroa. 

Vaikka nakeroiden sukupuolijakauma kiinnostaa tälläkertaa kahta kauheammin, nyt kun mineistä toivoo taas täydennystä omaankin laumaan, sukupuolien arpominen jää vähän myöhempään. Tänään vain tarkistettiin pikaisesti, että pesässä ja emolla vaikutti olevan kaikki hyvin. Kaikki poikaset olivat hengissä, pesä oli siisti, emo virkeä ja alkoi huolehtimaan poikasista, joten annettiin hänelle sitten rauha tehdä sitä. Pikaisesti napatussa kuvassa kaikki joiden silmien paikat näkyivät vaikuttivat mustasilmäisiltä, eli tulossa voi olla varsin tumma vaavue.