Liedon vanhalinnalla

Suomen kesä on tunnetusti lyhyt ja vähäluminen, joten jos siitä haluaa ehtiä nauttia kunnolla on turha jäädä odottamaan kesäkuuta ja lomia. Niinpä tänään päätettiin ottaa ilo irti kauniista ilmasta ja vapaapäivästä, ja suunnattiin kohti Liedon vanhalinnaa. Tällä kertaa mukaan seikkailuun päätettiin ottaa Lysti ja Mitella, mutta koska Huisku koitti niin kovasti kaivaa itseään sisään kantoreppuun Jussi päätti että voi kyllä yrittää taluttaa kahtakin, että kaikki junnut pääsevät retkelle. Niinpä ei muuta kuin näädät reppuun ja autolla kohti kohdetta.

Vuoren laelta oli ihan hyvät näkymät.

Piehtaroitiinkin löytyi hyviä kohtia

Paikanpäälle saavuttua päätettiin kavuta ensiksi linnavuoren laelle, ja sen matkaa neidit kulkivat vielä repussa. Niitä portaita kun mentäisiin tyttöjen kanssa vielä huomennakin, jos oltaisiin koetettu saada ne kulkemaan kaikki niitä yhtäaikaa ylös. Mutta heti ylös päästyä neidit saivat fleksinsä valjaisiin, ja pääsivät haistelemaan tuulia. Itseä ihmetytti ennenkaikkea alueen kukkaloisto, ja retkellä tuli bongattua niin kesän ensimmäiset sini- ja valkovuokot, metsäorvokit kuin liuta muita kukkia joita en tunnistanut. Lysti taas olisi mielellään kokeillut myös kalliokiipeilyä, mutta neidin harmiksi en suostunut päästämään sitä kokeilemaan taitojaan jyrkimmille rinteille. Ei sillä ettäkö olisin epäillyt sen ketteryyttä, mutta Lystin harmiksi valjaslenkeillä mennään vain paikkoihin joihin omistaja pääsee tulemaan perässä.

Lysti ei ihan ymmärtänyt miksi me ei menty tästä alas. Kun alhaalla olisi voinut olla jotain jänskää.

Suunnasta oli ajoittain pieniä erimielisyyksiä

Tyttöjen juostua itsensä laella väsyksiin ja pyydettyä päästä takaisin reppuun suuntasimme hetkeksi alarinteelle kuvailemaan. Lähinnä tyttöjä ja kukkia, mutta Jussilla oli pieni toive myös herppibongauksista. Yhden sisiliskon onnistuimmekin näkemään, mutta se ehti livahtaa koloonsa ennenkuin kumpikaan sai siitä yhtään kuvaa. Kuvien oton jälkeen jatkoimme vielä hetkeksi polttokenttäkalmistojen suuntaan ja sillä puolella olevaan metsään kävelemään. Tässä kohtaa kaikki kolme neitiä nukkuivat tyytyväisinä repussa, ja käänsivät vain välillä kylkeään. Niille oli jo laessa oli selvästi ollut tarpeeksi seikkailua yhdelle kertaa.

Meidän kukkaistytöt <3

Tassujen väsyttyä seikkailua voi jatkaa kun joku kantaa.