Snurren diagnoosi

Sunnuntaisen kohtauksen jälkeen varattiin Snurrelle aika verikokeisiin. Tytöltä otettiin verikokeet viimeksi marraskuussa, jolloin niissä ei ollut mitään poikkeavaa, mutta koska nykyinen oireilu on alkanut selkeämmin vasta vuodenvaihteen jälkeen, katsoimme uudet kokeet ajankohtaisiksi. Etenkin kun sunnuntainen tärinä yhdessä muiden oireiden kanssa sai taas ajattelemaan insulinoomaa, vaikka siitä ei ollut viimeksi merkkejä. Mutta etenkin luettuani eilen saamastani Poskipusseja, suomuja ja siipisulkia. Pienten ja eksoottisten seuraeläinten hoitotyö -kirjasta insulinooman etenemisestä, Snurren tapaus vaikutti oikealta oppikirjaesimerkiltä.

Jussi sai Snurrelle verikoeajan tälle aamulle Marjo Rikkilälle Nousiaisiin. Niinpä minä päivystin taas töissä puhelimessa, kun Jussi vei tytön. Kun puhelin sitten lopulta soi ja Jussi kertoi Snurren alhaisista verensokereista, diagnoosi sai vahvistuksen. Snurren glukoosi paastoarvo oli 1,6 mmol/l, ja alle 2,75 mmol/l arvo käytännössä varmistaa insulinoomadiagnoosin. Muissa arvoissa tytöllä ei ollut häikkää, joten nyt tyttöä lähdetään hoitamaan Prednisolon -kortisonilla. Lääke auttaa vain tytön oireisiin auttaen verensokeria pysymään riittävän ylhäällä, joten Snurre tulee olemaan lääkekuurilla lopun ikäänsä. Onneksi lääke kuitenkin uppoaa täysin huomaamattomasti lohitahnan mukana, joten neiti tulee tuskin vastustamaan aamuin illoin toistuvia tahnatuokioita. Ainoastaan minulle ja Jussille tämä tietää sorminäppäryysharjoituksia, sillä Snurre on niin piskuinen, että tabletti pitää jakaa kahdeksaan osaan kerta-annoksen saamiseksi. Tähän hankittiin apteekkireissulla avuksi tabletinhalkaisija, johon tutustuin ensimmäisen kerran silloin kuin meidän nyt jo edesmennyttä chihuahuaa piti lääkitä.

Toisaalta diagnoosi oli myös helpotus, vaikka tiedän insulinooman johtavan kuolemaan. Sen oireita voidaan kuitenkin hoitaa, ja hyvällä tuurilla lääkitys tulee pitämään Snurren oireettomana ainakin joitain kuukausia. Joissain tapauksissa jopa yli vuoden, mutta koska Snurrella on jo ikää, se voisi meidän tapauksessa olla ylioptimistista. Mutta jos lääkitys puree, niitä hyviä päiviä voi olla edessä vielä useita. Ehkä jopa niin monta, että Snurre ehtii opettaa loputkin tempuistaan Mitellalle - etenkin protestipusut, jos Jussi saisi toivoa.