Sivut

tiistai 17. joulukuuta 2024

Näyttö läpi

Viikonloppu meni työpaikan koulutuspäivän, pikkujoulujen ja sukuloinnin merkeissä, ja heti siihen perään maanantai aamuna tuli vedettyä Pienyrityksen someosaaja -koulutuksen näyttö, joka meni läpi arvosanalla neljä. Tänään töissä otettiin käyttöön uusi potilastietojärjestelmä, ja huomenna olen menossa testaamaan ensimmäistä kertaa ikinä ilmatäytteistä kajakkia meriolosuhteissa ja ylipäätään vesillä liikkumista talvella (onneksi itseäni kokeneemman ihmisen kanssa). Sitten olisi vielä kaksi työpäivää sisältäen loppuvuoden somepäivitysten ajastuksen työpaikan someen, ja sitten koittaa kovasti kaivattu joululoma. Vaikka sitä hetkittäin mietti, kuinka hullua oli ottaa tuo näyttökin vielä tähän sumaan, niin nyt kun se on läpi olen hyvin iloinen siitä että otin. Nyt sen voi nimittäin ruksia pois pään to do -listalta ja nauttia siitä että se on tehty. 


Tällähetkellä muutenkin odottaa kyllä jo kovasti sitä, että voi unohtaa kaiken kodin ja perheen ulkopuolisen loppuvuodeksi, ja aloittaa sitten vuoden vaihteen jälkeen uuden kalenterin kanssa.  Sähköpostin suhteen otin jo varaslähdön, ja siivosin sieltä jo kaikken, mikä ei ole relevanttia enää ensivuonna. Kodin suhteen en sijaan ajatellut ottaa paineita joulusiivouksesta. Olisihan joulusiivottu koti ajatuksena kauhean kiva, mutta kokeillaan sitä joku vuosi kun siihen on joko paremmin energiaa tai varaa ostaa se palveluna siivousfirmalta. Tänä vuonna voidaan sammutella valoja sen verran, että kynttilänvalossa ja takkatulen loimussa näyttää hyvältä ja kasata itsensä päälle vilttejä ja kissoja niin ettei näe liian kauaksi sohvalta. Jotain kun tuli vähän järjesteltyä jo viime kuussa, mutta nyt ei ole taas ehtinyt tehdä edes mitään viikkosiivouksia. Hiekoitettukin on vain sisällä kissojen toimesta. Mutta aina se joulu on silti tullut oli koti valmis tai ei.

perjantai 13. joulukuuta 2024

Tervetuloa kotiin Lucifer

Meillä aiemmin ollut parta-agama Jester jätti jälkeensä rakkauden lajiin. Jesterin eutanasia otti koville, ja kävimme sen jälkeen Jussin kanssa jonkin verran keskusteluja siitä, ottaisimmeko seuraavan parta-agaman poikasena, jolla olisi hyvät lähtökohdat ja kaikki mahdollisuudet terveeseen elämään, vai avaisimmeko taas kotimme kodinvaihtajalle, joka saisi taas tulla sellaisena kuin on. Koska meillä alkaa olla kotona tätä jengiä aika paljon, päädyimme jälkimmäiseen. Että emme kiirehtisi ottamaan uutta vain siksi, että kotona on äkämän mentävä aukko, vaan odottaisimme sitä hetkeä, kun vastaan tulee sopiva kodinvaihtaja. Ja kun tuttapiirissäkin on kuitenkin useampia eksoharrastajia, tästä avoimesta äkämänpaikasta tuli myös kerrottua tutuille, että pitävät meidät mielessä, jos kyselee partikselleen paikkaa.

Lucifer <3

Tämän viikon alusta tuli sitten Hekon kautta viesti, että heiltä oli kyselty apua parta-agaman kodinetsinnässä. Ja että Jussin nimi oli kanssa noussut keskustelussa jo esille, kun agaman omistaja oli jutellut asiasta myös Tropicalssissa, ja sielä Tino oli vinkannut meidät. Agaman omistaja oli soittanut Jussille myös suoraan, mutta Jussi oli ollut töissä, niin hän huomasi tämän vasta myöhemmin, kun Joonaksen meseviesti tavoitti nopeammin. Kyseinen lisko asui kaikenlisäksi myös Turussa, joten asiaa ei todellakaan tarvinnut miettiä kauaa, sillä päätös oli käytännössä tehty jo vuosi sitten. 

Vaikka olimmekin sopineet myös siitä, että HeKon kautta tuleva parta-agama saisi tulla siinä kunnossa kuin se on, pakko myöntää, että se kun Jussi jutteli edellisen omistajan kanssa ja kertoi liskon hakureissusta lämmitti mieltä. Luciferin kohdalla luopumispäätös tehtiin heti elämäntilanteen muututtua liskon kannalta epäsuotuisaksi, ja Luciferin kohdalla se ei ollut vaikuttanut vielä millään tavalla liskon hoitoon, vaan Lucifer oli selvästi hyvin pidetty ja rakastettu. Sillä oli puhdas terraario, toimivat lämpö- ja uvb-lamput ja se on hyvässä massassa. Luciferin kohdalla meillä ei ole siis mitään syytä pelätä, että hänen aiempi hoitonsa tai nykyinen tilansa vaikuttaisi mitenkään hänen elinikäennusteensa tai lisäisi riskiä sairastua. Tokikaan Lucifer ei ole enää ihan nuori - Lucin ikäarvio on 6-7 -vuotta, mutta meillä voi silti olla edessä vielä useita yhteisiä vuosia. 

Mauno on ollut myös valvomassa uuden asukin kotiutumista ja terraarion laittamista

Luci pakkasi meille muuttaessaan mukaansa terraarionsa ja kaikki tarvikkeensa, joten jossain vaiheessa voi olla taas edessä pieni terraariotetris. Lucin mukana tullut terraario kun on hieman isompi kuin Jesteriltä jäänyt, joten Jesterin vanha siivotaan nyt varmaan varastoon ja mietitään mihin saataisiin toimivin paikka Lucin mukana tulleelle. Jesterin vanha kun on tähän asti pysynyt tarkoituksella paikoillaan, ja kaikki sielä olevat tarvikkeet ovat olleet korvamerkittyinä tulevaa agamaa varten. Lucin mukana tullut on kuitenkin siitäkin parempi Lucille, että se on valmiiksi muovimatotettu, siinä missä meillä valmiina olleessa terraariossa olisi ollut pohjalla liuskekivet ja hiekka. Lucillekin kun oli viime kodissa kokeiltu ensin luonnonmukaisempaa pohjaa, mutta se kokeilu oli päättynyt eläinlääkärireissuun, kun Luci oli mennyt syömään hiekkaa, jonka jälkeen pohjamateriaali oli vaihdettu.   

Olimme jo Jussin kanssa sopineet, että emme hanki toisillemme tänä vuonna joululahjoja, vaan keskitämme kaikki paukut lainanlyhennyksiin. Mutta vaikka en todellakaan kannata eläinten hankkimista joululahjaksi, niin siinä kun kannoimme autosta Lucin matkaboksin ja muuttokuorman, tuntui ihan joululta. Kotona on taas äkämä.

torstai 12. joulukuuta 2024

25 tavoitetta vuodelle 2025

Olin alunperin ajastanut tämän postauksen julkaisun vasta loppukuulle. Mutta koska minun piti tulla muokkaamaan yksi lause pois kohdasta yksi, päätin samalla aikaistaa julkaisun. Kohdassa yksi oli alunperin mukana sulkeissa lause (yhtä parta-agamaa ehkä lukuunottamatta). Saimme kuitenkin toissa päivänä HeKon kautta viestiä, vieläkö meillä olisi agaman paikka auki. Jester kun teki meihin molempiin sellaisen vaikutuksen, että jätimme Jesterin kuoltua hänen terraarionsa tarkoituksella odottamaan uutta parta-agamaa, vaikka emme olekaan pitäneet asian suhteen mitään kiirettä. Tänään Jussi hakee sitten Luciferin kotiin. Olin jo ilmoittanut Jussille, että mikäli tyyppi sattuisi olemaan nimetön, hänestä olisi tullut lähestyvän joulun kunniaksi Nikolaus. Mutta koska tyypillä on jo nimi, pidämme sen.  

1. Matelijabunkkeriin otetaan uusia asukkaita vain HeKo-ringin kautta, tai muuten kodinvaihtajina/esy-tapauksina. Tällä hetkellä meillä ei Jussin kanssa ole kummallakaan aktiivista tarvetta kasvattaa laumaa tältä osin, mutta tämän vuoden jäljiltä kaapeissa on liiankin monta tyhjää terraariota ja muuta välineistöä, jotka otetaan kyllä tarpeen tullen käyttöön.

2. Eläimiin liittyvä rahankäyttö pyritään rajaamaan tuotteisiin jotka ovat joko ehdottoman välttämättömiä, tai lisäävät nykyisten lemmikkien hyvinvointia selvästi.

3. Kaikki toivottavasti tulevat sijoituskääpiörottapoikueet pyritään lähettämään maailmalle mahdollisimman hyvin lääpittyinä. 

4. Kaikkien monipuolisesta ruokavaliosta hyötyvien tyyppien ruokintaan pyritään panostamaan enemmän kuin tänä vuonna.

5. Matelijahuoneeseen pyritään vihdoin asentamaan jo aiemmin hankittu MistKing-kastelujärjestelmä.

Pentu-Nutella
6. Sitten kun kastelujärjestelmä on asennettu, pyrin pitämään lupaukseni siitä, että terraarioiden paikat eivät muutu jatkuvasti.

7. Matelijahuoneen sähköjen järkeistys nostetaan prioriteettilistan kärkeen. Tällä hetkellä tämä tarkoittaisi ainakin pistorasioiden lisäämistä matelijahuoneeseen, niiden jakamista kahden sulakkeen taakse ja älypistorasioiden hankkimista. 

8. Kissojen perussairaudet pyritään pitämään/saamaan hyvään hoitotasapainoon ja huolehditaan riittävistä kontrolleista. 

9. Pyrin pitämään järjen päässä, kun frettien pentukausi alkaa. 

10. Yhtään lemmikkiä ei hankita luotolla tai osamaksulla. Myös lemmikkien tarvikkeiden hankkimista luotolla vältetään viimeiseen asti. Luottokorttia on ok käyttää tarvittaessa eläinlääkäriin, mutta sitäkin varten pyritään ensisijaisesti rakentamaan puskuria. 

Pentu-Aino

11. Mummojen kanssa vietetään mahdollisimman paljon aikaa. Ennenkaikkea ilman omaa laumaa asuvan Nutella-frettimummon, mutta myös rottamummojen kanssa. 

12. Pyrin ilmoittamaan kääpiörotat ja fretit ainakin pariin näyttelyyn. Kääpiörotat ilmoitan näyttelyissä myös viralliseen luokkaan.

13. Panostan tiedonvälitykseen jatkamalla oppilaitosyhteistöitä, sekä ottamalla kotiin myös yksittäisiä eläimiintutustujia opiskelijaryhmien lisäksi. 

14. Koitan keskittää voimavarani eläinten kanssa ennenkaikkea niihin asioihin, mihin voin vaikuttaa, sen sijaan että stressaisin niitä, mihin en voi vaikuttaa.

15. Silloin kun eläimet stressaavat, pyrin tapaamaan muita eläinharrastajia ja juttelemaan asioista heidän kanssaan. 

Mini-Mauno

16. Otan enemmän aikaa eläinten tarkkailuun.

17. Lisään ulkoilua frettien kanssa sekä aitauksessa että valjaissa. Lähden ehkä pitkästä aikaa seikkailemaan frettien kanssa myös oman pihapiirin ulkopuolelle.

18. Osallistun ainakin Turun matelijamessuille. 

19. Pyrin pitämään sekä blogin että lauman Instagramin aktiivisena. Mietin ottaisinko käyttöön Instagram-postausten jaon myös lauman Facebookiin sen lisäksi että sinne tulee jaettua uusimmat blogipostaukset tai aktivoisinko lauman Facebook-sivua muuten.

20. En edes koita ensivuonna muistaa kaikkien tyyppien synttäreitä blogissa.

Joulua viime kodissa

21. Koitan ottaa edes vähän aktiivisempaa roolia ainakin parin eläintapahtuman järjestelyissä.

22. Enemmän arkea blogiin. Eli niitä ihan perustason juttuja lauman syömisistä pyykkikasoihin ja hauskoihin nukkuma-asentoihin.    

23. Muistan lotota. Lottovoitto ei ratkaisi läheskään kaikkia ongelmia, mutta siitä ei todellakaan olisi tämän lauman kanssa haittaa. 

24. Pyrin jättämään lauman ainakin pari kertaa vuoden aikana hoitoon, että pystyn keskittymään välillä myös muihinn asioihin.

25. Yritän nauttia tavoitelistan jutuista ja olla ottamatta niistä lisästressiä itselleni.

Meidän ihan orginaali näätäkolmikko: Mihil, Esteri & Snurre

sunnuntai 8. joulukuuta 2024

Capital! Grande Finale -frettinäyttely

Tänään suuntasimme Hyvinkäälle Pk-frettien viimeiseen Capital!-näyttelyyn. Frettipiireissä yhdistysaktiivien ja harrastajien määrä on laskenut viime vuosina rajusti, minkä takia viimeinenkin paikallisyhdistyksistä laittaa pillit pussiin vuoden vaihteessa. Ensivuoden alusta toiminta jatkuu sitten pelkästään Frettiliiton nimissä, ja liitto alkaa sääntömuutoksensa myötä ottamaan myös henkilöjäseniä. Eli vaikka tämä näyttely oli tavallaan yhden aikakauden loppu, ei koko frettiharrastustoiminta katoa Suomesta tämän myötä. 

Notte & Nutella arvosteltavina

Tämä Pk-frettien jäähyväisnäyttely oli myös pandemian jälkeen ensimmäinen, kun näyttelysalissa oli taas himppasen ahdasta, ja osassa salia aitausten väliin jäi kohtalaisen pienet käytävät. Sellaiset, että sitä joutui oikeasti välillä väistämään ja tekemään tilaa, että ihmiset mahtuivat ohitse. Ennen pandemiaa näyttelyt olivat aina niin täynnä, että oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että näyttelysalissa oltiin välillä varsin tiiviisti. Täytyy toivoa, että tämä olisi merkki siitä että näyttelytoiminta olisi taas pikkuhiljaa elpymässä, eikä vain kertaluontoinen juttu.

Notte

Meiltä oli taas mukana kaikki viisi, "junnut" omassa aitauksessaan ja mummo omassaan. Tällä kertaa tuomareita oli kaksi, Noush Thompson ja Leanne Lowes Englannista, joista toinen aloitti luokasta yksi ja toinen luokasta seitsemän, joten meidän kaikki fretit Hattaraa lukuunottamatta pääsivät arvosteltaviksi aika pian näyttelyn alettua. Hattaran vuoro oli sitten enemmän näyttelyn loppupuolella. 

Mymski

Omat pakkaillut olivat jääneet taas edelliseen iltaan ja yöunet varsin lyhyiksi, joten minulla oli taas aamulla pieniä käynnistymisvaikeuksia. Jussi hoisikin sitten näyttelypaikalla taas frettien viimeiset puunaillut korvien puhdistuksesta sen tarkastamiseen ettei kukaan ole sotkenut turkkiaan. Jussia kun muutenkin harmittaa paljon enemmän, jos näädille tulee miinusta likaisista korvista tai muista helposti estettävistä kohdista. 

Mymski & Hattara

Näyttelyssä näkyi taas useita tuttuja, ja pääsin sylittelemään paljon myös Millan Helmiä, johon olen ollut etäihastunut siitä asti, kun Milla päivitti neidistä ensimmäiset pentukuvat kasvatussivuilleen. Ja olihan tuo pirpana vielä paljon suloisempi näin livenä: pieni kuin mikä, ja hyvin tuohtunut siitä, että hänen oletettiin jumittavan jossain tylsässä aitauksessa. Pääsin myös näyttämään taas Millalle millaiset talviturkit Notte ja Sera ovat kehittäneet. Milla kun on meidän tummiaisten kasvattaja.

Helmi

Lähestyvä vuoden vaihdekin näkyi taas näyttelyssä hyvin, kun kasvattajat kiersivät katsomassa sijoituseläimiään ja toivottuja jalostuslainoja, että keillä on kulkuset ja ovatko ne alkaneet jo helkkäillä. Freteillä astutuksen onnistuminen kun edellyttää että molempien pitää olla kiimassa, eli uroksetkaan eivät ole lisääntymiskykyisiä ympäri vuoden. Freteillä urokset aloittelevat kiimaan usein naaraita aikaisemmin, joten osalla pojista kivekset ovat alkaneet taas kasvaa ja haju voimistua, jotta he olisivat valmiita hurmaamaan daaminsa heti kevättalvella, kun päivä alkaa pidetä. Itse koitin parhaani mukaan sulkea silmäni siltä, kuka suunnittelee astuttavansa ja mitä, sillä jos olisin oikeasti järkevä, en edes harkitsisi laumaan uusia tyyppejä vielä näin pienellä ikäerolla. Sillä vaikka pienempi ikäero yleensä helpottaa laumauttamista, niin silloin jos kotona on iso lauma hyvin pienillä ikäeroilla, se voi johtaa ihan liian moniin hyvästeihin lyhyen ajan sisällä, kun sitten kaikki myös vanhenesivat yhtä aikaa. 

Notte

Näyttelyssä oli myös myyntipöydällinen aivan ihania isoja virkattuja frettipehmoja, joista olisin kovasti halunnut kotiuttaa yhden tummiaisen. Mutta valitettavasti tällä hetkellä näyttää, että vuoden vaihteesta on tulossa taloudellisesti hyvin tiukka, joten nyt ihan viimeistään pitäisi opetella keskittymään hetki vain välttämättömyyksiin. Ja rakkaan aviomieheni mielestä esimerkiksi ruoka ja sähkölasku ovat välttämättömämpiä kuin hienoinkaan frettipehmo.

Minä & Sera

Kun kaikki fretit oli arvosteltu, meidän jengistä pyydettiin re-calleihin kaikki paitsi Nutella. Kuitenkin tällä kertaa muut hävisivät verrokeilleen, ja uudestaan katsottavaksi kutsutuista meillä sijoittui vain Sera, joka olikin sitten hienosti luokkansa ensimmäinen. Seran palkintopussista löytyi siivoussuihketta, pari lelua, frettikorvikset, marseillesaippuaa, maitohappobakteereja sekä kumisuka. Etenkin siivoustuotteille on kyllä frettikodeissa ihan loputon menekki.

Tähän näyttelyyn päättyikin sitten meidän osalta tämä näyttelyvuosi. Ensiviikolla olisi ollut vielä Lemmikki- ja Showkesyrottien pikkujoulunäyttely, mutta olin ehtinyt ilmoittautua jo toisiin pikkujouluihin Tampereella. 

Kiitos Pk-freteille tästä näyttelyistä ja kuluneista vuosista!

perjantai 6. joulukuuta 2024

Itsenäisyyspäivän sauna

Tänään laitettiin taas sauna lämpimäksi. Ruttu rakastaa talvikaudella sitä, että talvisin käytetään yleensä sisäsaunaa, niin että Ruttukin pääsee mukaan löylyihin. Tänäänkin Ruttu saunoi taas oikein pitkän kaavan kautta, ja aloitti heti kun saunan pesä sytytettiin, ja jäi lauteille vielä ihmisten lähdettyä. Silloin kun heitettiin enemmän löylyä, Ruttu poistui muutamaksi minuutiksi pesuhuoneen puolelle vilvoittelemaan, mutta palasi sitten takaisin lauteille.


Tänään Instagramin puolella tuli vastaan myös kuva, joka kolahti tähän hetkeen. Remember when you wanted what you currently have? Muistatko kun halusit sitä, mitä sinulla on nyt? Arjessa keskittyy herkästi liikaa siihen, mikä stressaa nyt ja minkä haluaisi olevan toisin. Vielä viisi vuotta sitten meillä ei ollut kotona yhtään tulisijaa. Emme olisi voineet lämmittää puusaunaa tai laittaa takkaan tulta. Vuosia sitten vierailimme ensimmäistä kertaa tuttavapariskunnan omakotitalossa katsomassa heidän eläintilojaan haaveillen, että ehkä meilläkin vielä joskus olisi jotain vastaavaa. Meillä on täällä niin paljon asioita, joista osasta olen haaveillut lapsesta asti. Enää pitäisi muistaa nähdä ne useammin, mieluiten ihan joka päivä.



tiistai 3. joulukuuta 2024

Toiveluukku 1

Frettien värit meidän lauman mukaan 

Vaikka yhdessä vaiheessa vitsailinkin aina uuden fretin tullessa kasaavani värisuoraa, tosiasia on, että emme ole tämän kohta kymmenen vuoden aikana ehtineet vielä käydä koko värisuoraa läpi edes kaikki nykyiset ja edesmenneet yhteenlaskettuina. Meidän värisuorasta uupuu vielä musta, soopeli (olen kyllä jo nimennyt meidän soopelipojan Eemeliksi, eli tämä on jollain tasolla jo työn alla. Eemelin tarvisi enää vain syntyä johonkin sopivaan saumaan), kaneli ja valkoinen (dew + marked white, eli muu kuin albiino). Freteillä lähes kaikista väreistä esiintyy myös neljä värikylläisyyttä: solidi, standardi, pointti ja rouni, ja näistä meillä ei ole ikinä ollut pointtia (Vapun ja Huiskun kasvattajalla Saksassa on kyllä syntynyt niin nättejä pointti-lapsia, että pari kertaa sortuminen on kyllä ollut lähellä). Kuviollisista meillä ei ole ikinä ollut mäyrää eikä pandaa. Näihin kuvioihin liittyy kyllä sen verran mahdollisia terveysongelmia, että niitä meille tuskin tuleekaan, ellei kyseessä ole kodinvaihtaja.

Myönnän että uutena frettiharrastana frettien värit ovat jotain, joita opetellessa menasin vähän seota. Niissä ei vain alkuun tuntunut olevan mitään tolkkua, kun osien värien kuvaukset tuntuivat hieman päällekkäisiltä, johon tuli sitten vielä lisäksi nuo eri värikylläisyydet. Juuri kun koin saaneeni niihin edes vähän tolkkua ja ymmärtäneeni niistä edes jotain, Pickpocket's frettilään syntyi pastellivoittoinen pentue, ja kuviin pentujen oli merkitty olevan pinkki pastelli, sininen pastelli, keltainen pastelli... Ja vaikka kuinka koitin katsoa pentujen kuvia ja vertailla niitä toisiinsa, ne kaikki näyttivät näytölläni ihan täsmälleen saman sävyisiltä - ja minulla kesti turhankin kauan tajuta, että niinhän ne nimenomaan olivat, ja sen takia kasvattaja oli laittanut jokaiselle pennulle eri värisen värimerkin turkkiin, jotta hän pystyi erottamaan pennut toisistaan. 

Tähän postaukseen olen kaapannut otteet frettistandardista Suomen Frettiliiton sivuilta.  

Musta

  • Päällyskarva – musta.
  • Aluskarva – ruskeasta tai harmaasta mustaan. Aluskarva ei saa olla keltainen eikä niin vaalea että se vaikuttaa muuhun väritykseen. Mitä tummempi, sen parempi.
    Puhdas valkoinen kuvio hyväksytään nenän ja suun ympärillä. Korvien kärjissä saa olla valkoista. Ei erottuvaa maskia tai muita kuvioita. Mitä vähemmän valkoista, sen parempi.
  • Silmät – mustat tai lähes mustat.
  • Nenä – musta tai lähes musta.


Musta Soopeli

  • Päällyskarva – musta.
  • Aluskarva – ruskeasta, harmaasta tai valkoisesta kermanvalkoiseen tai kullansävyinen. Ei keltainen.
  • Silmät – tumman ruskeat tai mustat.
  • Nenä – toivottava olisi mustanruskea tai musta myös mustanruskea täplikäs hyväksytään, mikäli täpläkuvio on hyvin tiheä (min. 75 % nenän pinta-alasta). 

 

Lysti, mustasoopeli standardi

Justiina, mustasoopeli rouni mitti. Tässä rouni-geeni on jo käytännössä hävittänyt peruvärin muualta kuin silmistä ja nenästä

Itsy, mustasoopeli solidi

Notte, mustasoopeli solidi

Sera, mustasoopeli standardi

Tekla, mustasoopeli standardi

Soopeli

  • Päällyskarva – tumma ruskea tai musta.
  • Aluskarva – valkoisesta kermanvalkoiseen tai kullansävyinen. Ei keltainen.
  • Silmät – ruskea tai lähes musta.
  • Nenä – vaaleanruskea, täplikäs tai ”T” – kuviolla, musta. Tärkeää on, että nenän väri sopii muuhun väritykseen, vaaleammalla soopelilla vaaleampi nenä kuin tummalla soopelilla.

 

Pastelli (shampanja)

  • Päällyskarva – vaaleanruskea, maitokahvin värinen.
  • Aluskarva – valkoisesta kermanvalkoiseen. Mitä valkoisempi, sen parempi.
  • Silmät – vaaleasta tummaan burgundiin ja tummaan ruskeaan.
  • Nenä – toivottava olisi beige, vaaleanpunainen tai vaaleanpunainen beigellä tai vaaleanruskealla ”T” – kuviolla.

Mallu, pastelli standardi


Kaneli

  • Päällyskarva – Selkeästi punertava sävy.
  • Aluskarva – toivottavaa kultainen sävy, mutta puhdas valkoinen hyväksyttävä.
  • Silmät – vaaleasta tummaan burgundiin.
  • Nenä – toivottava olisi tiilenpunainen, beige tai vaaleanpunainen beigellä tai vaaleanruskealla ”T” – kuviolla. Vaaleanpunainen hyväksyttävä, mutta ei toivottava.

 

Suklaa

  • Päällyskarva – lämmin maitosuklaan ruskea.
  • Aluskarva – toivottava valkoinen, vähäinen kullan tai ruskean sävy hyväksyttävä.
  • Silmät – toivottava olisi ruskea, mutta tumma burgundi on hyväksyttävä.
  • Nenä – toivottava olisi beige tai vaaleanpunainen vaaleanruskealla ”T” – kuviolla.

Huisku, suklaa solidi

Nutella, suklaa solidi

Vappu, suklaa standardi

Sofia, suklaa standardi

Snurre, suklaa standardi
 
Juutas, suklaa rouni

Albiino


  • Päällyskarva – valkoisesta kermanvalkoiseen. Mitä valkoisempi, sen parempi.
  • Aluskarva – valkoisesta kermanvalkoiseen. Mitä valkoisempi, sen parempi.
  • Silmät – punaiset.
  • Nenä – vaaleanpunainen.

Esteri

 

Nava

Mymski & Hattara

Valkoinen (dew + marked white)

  • Päällyskarva – valkoisesta kermanvalkoiseen. Mitä valkoisempi, sen parempi. Päällyskarvassa hyväksytään nuorella fretillä tummia karvoja keskellä selkää sekä hännässä (alle 10 % koko karvoituksesta ).
  • Aluskarva – valkoisesta kermanvalkoiseen. Mitä valkoisempi, sen parempi.
  • Silmät – tumma burgundi, ruskea, musta.
  • Nenä – vaaleanpunainen.

 

Kuviot

Mitti

Mitti –kuvio voi esiintyä kaikissa muissa yllämainituissa väreissä paitsi albiinossa, mustassa ja tummasilmäisessä valkoisessa. Mitti –kuviossa fretin jalat ovat valkoiset ja usein kuvioon liittyy myös valkoinen leukalappu ja valkoiset polvipaikat. Valkoisten kuvioiden tulee olla selkeitä, tasareunaisia ja symmetrisiä.

 

Mitella, pastelli standardi mitti

Mäyrä

Tämä kuvio voi esiintyä kaikissa muissa yllämainituissa väreissä paitsi albiinossa, mustassa ja valkoisessa. Kuviossa pitää olla pitkä valkoinen raita (1½ – 2 cm pitkä) päälaelta (silmien yläpuolelta keskilinjassa korvien välistä) niskaan, vähintään 2/3 niskan mitasta alaspäin. Silmien tulee olla rubiininpunaisesta ruskeaan. Nenän tulee olla vaaleanpunainen tai vaaleanpunainen vaalealla reunakuviolla. Valkoiset polvipaikat ovat sallitut kuten myös valkoiset varpaat ja mitti – kuvio. Valkoinen hännänpää, valkoinen tai läikikäs vatsa ovat sallittuja. Maskin väritys pitää sopia muuhun väriin. Silmien ympärillä saa olla fretin perusväriset rinkulat. Pieni maski on sallittu, mutta ei täyttä maskia. Rouni –värikylläisyys on sallittu.

Panda

Tämä kuvio voi esiintyä kaikissa muissa yllämainituissa väreissä paitsi albiinossa, mustassa ja valkoisessa. Kuviossa pitää olla täysin valkoinen pää. Muuta väritystä tummempi sävy on hyväksyttävä hartiaseudulla ja lantiolla. Silmien tulee olla burgundin sävyiset. Nenän tulee olla vaaleanpunainen tai vaaleanpunainen vaalealla reunakuviolla. Valkoiset polvipaikat ovat sallitut kuten myös valkoiset varpaat ja mitti – kuvio. Valkoinen hännänpää, valkoinen tai läikikäs vatsa ovat sallittuja. Silmien ympärillä saa olla fretin perusväriset rinkulat tai läikät. Värillistä karvaa saa olla myös korvien välissä. Rouni –värikylläisyys on sallittu.

 


Mistä sitten varmuudella erottaa esimerkiksi tumman pastellin vaaleasta suklaasta tai tumman soopelin mustasoopelista? Jos ihan rehellisiä ollaan, itse en ainakaan mitenkään, ja kyllä frettejä vaihdetaan välillä näyttelyissäkin väristä toiseen. Esimerkiksi Justiinastakin tiedän vain nuoruuskuvista sen olleen varmuudella mustasoopeli rouni mitti eikä valkoinen, sillä viisivuotiaana se olisi mennyt ulkoasultaan jo ihan täysin valkoisesta. 

Yläkuvassa Justiina 1-vuotiaana, alakuvassa Justiina 5-vuotiaana

sunnuntai 1. joulukuuta 2024

Joulukuun ensimmäinen

Arvoin ihan viimeiseen asti (ja osittain yhä vieläkin) tuleeko blogiin tai Facebookiin/Instagramiin tänä vuonna meiltä joulukalenteria. Minulla oli mielessäni useampia ideoita sen suhteen, ja ihan viimeisimpinä sitä pyöritteli ajatusta positiivisuusjoulukalenterista, jossa joka päivä olisi ollut kuva jostain, joka on meillä hyvin tai jossa koen onnistuneeni oman lauman kanssa. Että olisin pakottanut omaakin päätä näkemään myös ne hyvät asiat. Olin miettinyt luukuiksi muunmuassa meidän rottamusten nykyistä häkkiä, Wilin terraa uusien kasvien jälkeen sekä sitä, kuinka helppoja meidän nykyiset kissat lääkitä. Että vaikka lääkityksiä on nyt paljon, ne menevät kuitenkin sujuvasti ilman pakottamista. Sitä ennen olin ajatellut muunmuassa lauman esittelykalenteria, jossa olisi joka päivä tästä jouluun nostettu esille jokin lauman someissa harvemmin näkyvistä tyypeistä.

Lopulta kuitenkin totesin, että vaikka kalenterin olisi saanut ehkä tehtyä suhteellisen stressittömästi käyttämällä metan ajastuspalveluita, ehkä se olisi kuitenkin tänä vuonna ollut liikaa. Että ehkä sitä on vain lähdettävä etsimään niitä positiivisia juttuja ilman itsensä pakottamista. Ja keskittyy noihin ajastettaviin juttuihin sitten työpaikan somen puolella. 

 

Vuoden viimeisen kuukauden alun myötä oma katse on kääntynyt myös lähestyvään vuoden vaihtumiseen. Uusi vuosi ei sinällään muuta mitään, mutta tällä hetkellä ajatus lähestyvästä uudesta vuodesta tuntuu kuitenkin miellyttävältä. Aloitimme koko talouden kuluseurannan tämän vuoden alusta, joten vuoden vaihtumisen myötä alkaa niin uusi kalenteri kuin uusi talouden seurantaan käytettävä budjektikirja. Tämän vuoden luvut olivat vielä kaukana siitä, mitä haluaisin niiden olevan tulevaisuudessa, mutta toivottavasti seuraavan myötä pääsemme taas lähemmäksi tavoitteita. Tulen todennäköisesti tässä kuussa julkaisemaan myös blogin puolelle jotain yhteenvetoa tästä vuodesta ja mahdollisesti tavoitteita seuraavalle, mutta niiden aika ei ole vielä.

Muistelin että minulla olisi ollutkin blogissa aina vuoden lopulla asetettuna tavoitteita seuraavalle vuodelle, mutta jouduin itse asiassa selaamaan tammikuuhun 2019, ennenkuin löysin edelliset 19 toivetta vuodelle 2019. Aika useinhan niissä kävi niin, etten yltänyt ainakaan kaikkiin asettamiini tavoitteisiin. Tuonkin jälkeen kun alkoi niin mylläävä jakso pandemioineen ja muineen, että sitä menetti ehkä viimeisenkin uskon siihen, että asiat voisivat olla jotenkin ennakoitavissa. Mutta nyt ehkä koen haluavani sitä uskoa hieman takaisin. Että haluan uskaltaa ainakin miettiä joitain asioita, joita kohti pyrkiä. 

Viime joulukuussa Mallun äkillinen kuolema jouluaattona luonnollisesti teki sen, että blogissakin vuosi vain loppui, eikä sitä jaksanut miettiä minkäänlaisia vuosiyhteenvetoja eikä muitakaan. Se on yksi niistä haavoista, josta toipumiseen on mennyt iso osa tästäkin vuodesta. Ensivuoden kalenterikseni valikoitui kalenteri nimeltä Lujasti lempeä, joka kuvastaa aika osuvasti missä haluaisi itse kehittyä seuraavan vuoden aikana.

Viime vuoden tapaan tänäkin vuonna voin pyrkiä toteuttamaan joulukuussa joulukalenterin sijaan joitain toivepostauksia yksittäisinä luukkuina. Joten jos sinulla on mielesi päällä jotain blogin aihealueeseen kuuluvaa, mistä haluaisit luukun, toiveita saa esittää!