Päärynäeläin: Kantarellin minien toinen viikko

Kantarellin minit ovat nyt kaksiviikkoisia. Ensimmäinen pienistä avasi silmänsä perjantaina, ja eilen silmät olivat auki neljällä seitsemästä. Tänään viimeisetkin olivat avanneet silmänsä. Värit ovat selkiytyneet koko ajan, ja vaaleimmillakin on alkanut näkyä kuvioita. Nyt näyttää siltä, että kaikki seitsemän ovat kuviollisia, ja ulkonäöltään hyvin yksilöllisiä. Tänään Saija arpoi myös voittajan sukupuolien arvauskisassa, ja sukupuolet saa sen myötä julkistaa jo blogissakin. Poikueessa on neljä poikaa (black berkshire, black badger, russian blue variegated ja buff badger) ja kolme tyttöä (russian blue variegated, buff berkshire ja russian buff irish). Kaikki kuviolliset ovat vahvaa lemmikkitasoa, eli varsin yli/alikuvioituja.

Tytöistä olen ihastunut etenkin russian blue variegatediin, mutta kun Saija kävi tänään katsomassa minejä, vahvistin että kaikille tytöille saa etsiä kodit. Eli yksikään ei ole jäämässä meille. Päätöksessä pysyminen teki tiukkaa, vaikka tiedän että päätös on oikea paitsi rottalauman tämän hetkisten junioreiden sosiaalistamisen kannalta, myös meidän kokonaistilanteen kannalta. Me kävimme viime vuonna ihan liian lähellä sitä tilannetta, että useiden eläinten sairastuttua yhtä aikaa meiltä meinasi loppua rahat ja jaksaminen. Ja vaikka lauma on jo pienentynyt siitä, niin puskuria on silti hyvä kasvattaa vielä hieman. Tiedän ettei yksi kääpiörotta jo olemassa olevaan laumaan varmasti olisi ollut se korsi joka katkaisee kamelin selän, mutta poikueita on varmasti tulossa myöhemminkin.

Vielä minit eivät ole eksyneet yksin pesän ulkopuolelle tai alkaneet maistella kiinteitä ruokia, mutta se tapahtuu toivottavasti ihan näinä päivinä. Emo alkaa nimittäin olla melko kovilla katraan imettämisen kanssa. Seitsemän poikasta on kääpiölle jo todella iso poikue.