Inventaarion alku

Viime vuonna en jaksanut edes harkita kaappien siivoamista jouluksi. Itseasiassa päädyin hyödyntämään vanhinta osaamaani siivousniksiä, ja vain kasaamaan ylimääräiset romppeet makuuhuoneen nurkkaan, sitten kun ei enää ehtinyt keksiä niille paikkoja tai palauttaa niitä paikoilleen. Samaten että saimme kylmiön käyttöön jouluruuille, sielä varastossa olleet tavarat tuli kannettua melko suoraan autotalliin. Toki näistä kummastakin jäi pieni jälkisotku, jota on alettu selvitellä viimeistenkin jouluvieraiden lähdettyä. 

Iso osa ylimääräisestä tavarasta on ei-tällähetkellä käytössä olevaa eläintavaraa. Terraariopäivityksissä tai asukkaan kuoltua tyhjiksi jääneitä terraarioita ja häkkejä, eri mallisia kissanvessoja, vuoroaan odottavaa viriketavaraa, tuleviin projekteihin hamstrattuja tarvikkeita, rescuetyyppien mukana tulleita tarvikkeita, jotka eivät ole päätyneet meillä käyttöön... Näin ison lauman kanssa jonkinlainen varmuusvarasto ja reservi on aina hyvä olla, ja se mahdollistaa myös Hevisauruksen kaltaisten tyyppien nopean auttamisen. Mutta noita tavaramassoja siirrellessä tuli kyllä väkisin se olo, että sitä on ehkä taas hyvä käydä kaapit läpi ja perata vähän varastoja. Sekä siksi, että varastot olisivat helpommin hallittavissa ja käytettävissä, mutta myös siksi, että ensiviikolla on starttaamassa taas uusi päivityskierros bunkkerissa, kun kaveripariskunta siivoaa muutamia heillä ylimääräiseksi jääneitä terroja muuton tieltä. Se tarkoittaa aina sitä, että osa meidän nykyistä terroista tulee taas tyhjenemään uusien myötä.

Eilen sain kaupaksi pari meillä jyrsijäkäytössä ollutta akvaariomallista terraariota, jotka ovat hyviä kaivaville pikkujyrsijöille, joita meillä on tällähetkellä vain neljä arosopulia. Sopulit taas ovat niin nopealiikkeisiä saippuapaloja, että pienestä koostaan huolimatta niille ei kauhean pieni terraario sovi. Ja koska tämän hetkiset jyrsijäsuunnitelmat rajoittuvat kääpiörottajengin kasvattamiseen, viisi tyhjillään olevaa hiiri/kääpiöhamsteri/hamsteri/gerbiiliterraa on tähän hetkeen ehkä pientä ylivarautumista.

Yhden kanihäkin taas kiikutin työkaverille, kun hän kaipasi kanihäkin pohjaa vessaksi ja heinäpisteeksi neljälle kanilleen. Kanihäkkejäkin meillä kun oli varastossa kolme + yksi matkahäkki, vaikka en voisi nykyisellään kuvitella majoittavani kania pysyvästi perustehdashäkkiin, vaan ne ovat varalla lähinnä mahdollista sairaseristämistä, hoitolaisia tai muuta satunnaiskäyttöä varten. Ja niiden lisäksi varastosta löytyy kaksi koiranpentuaitausta ja neljä metallista frettiaitausta, joista kanssa saisi kaneille tehtyä tarvittaessa väliaikaistiloja. Työkaveri totesikin sitten nauraen, että lupaa palauttaa häkin heti, mikäli meille tulee yhtäkkiä niin paljon kaneja, ettei nykyinen varmuusreservi riitä. Siinä kohtaa meillä kyllä loppuisi nopeampaa tunnit vuorokaudesta, kuin majoitustilat.

Muutamista muistakin asumuksista on tullut laadittua myynti-ilmoituksia, ja osa odottaa pesua, jotta niistä saisi paremmat kuvat myynti-ilmoituksiin. Asumuksia haastavampia ovat kuitenkin virikkeet. Niitä on kertynyt taas valtavasti, ja tällähetkellä tämä korostuu etenkin bunkkerissa hiiri- ja rottakoon virikeiden osalta. Pitihän niiden vielä hetki sitten riittää nykyisen jengin lisäksi myös Nipsulle, hiirille ja nataleille. Kuitenkaan ne eivät ole samassa mielessä turhia ja vailla käyttöä kuin tyhjilleen jääneet terrat, sillä virikkeitä tulee vaihdeltua arosopuleille ja kääpiörotille aina asumusten siivouksen yhteydessä, ja sen takia niitä ei oikein osaa karsia, vaikka niitä on koko ajan varastossakin laatikkokaupalla. Niiden osalta tilanne kyllä taas hiukan korjaantuu, kun pääsee laajentamaan kääpiörottien häkkiä ja sisustamaan Simon tulevaa asumusta.

Myös bunkkerin lähes koko seinän kokoinen peiliovikaappi on taas vuodessa räjähtänyt täyteen kaikkea, mille voi olla joskus tarvetta, kuten lukuisille minikoon luolille, joista valtaosa meidän tyypeistä on kasvanut jo ulos. Niistäkin voisi olla varaa laittaa edes muutama kiertoon, olkootkin että Hevisauruksen myötä pari niistä pääsi taas käyttöön, ja osa ihan minikoon tarvikkeista saadaan jossain kohtaa kierrätettyä skorppionivauvoille. Kuitenkin bunkkerinkin varmuusvarastoihin pätee sama kuin kanihäkkireserviin: vuorokaudessa ei ole niin paljoa tunteja, kuin mille jengille meillä olisi varusteita. Etenkin kun kaappiin päätyy koko ajan lisää kaikkea, sitä mukaa kun päivittelee jengille isompia vesikuppeja, parempia luolia yms. Joskin tätä ei tapahdu enää ihan samaan tahtiin kuin aiemmin, kun Jussille ei ole tullut enää niin paljoa junnuja, kuin hänen herppiharrastuksensa alussa, ja itselleni tulee poikasia useammin aikuisia kodinvaihtajia.