Tää olisi nyt niinkuin valmis

Näyttö oli tänään, ja näyttö meni läpi. Aamulla oli kyllä niin miljoona perhosta mahassa, että sitä hetkittäin pelkäsi mokaavansa jotain vain jännityksen takia. Mutta sitten kun päivä pääsi kunnolla käyntiin, sitä tapahtui sen verran koko ajan kaikkea, että keskittyminen meni jännittämisestä siihen, että saatiin mahdutettua koko paketti tähän päivään. Näyttö kun koostuu viidestä eri osa-alueesta, ja jokaisen niistä sisällä on vielä lukuisia pienempiä kohtia. 

Klinikkaeläinhoitajan näytössä pitää näyttää asiakaspalvelu eläinklinikalla, eläinten hyvinvoinnista huolehtimen eläinklinikalla, laboratiotyöskentely eläinklinikalla, leikkaussalityöskentely eläinklinikalla sekä röntgenkuvaus eläinklinikalla, ja näiden alle sisältyy vielä esimerkiksi välinehuolto.  

Omista tyypeistäkin tänään oli töissä mukana Minttu ja Ruttu, mutta kun aikataulut vähän elivät ja muuttuivat päivän aikana, päädyttiin että tänään tutkittiin vain Minttu, koska Minttu stressaa enemmän boksissa oloa ja reissaamista. Rutun kohdalla sain valita, koitetaanko ottaa sekin äkkiä tänään, vai ajan kanssa joku toinen päivä, niin valitsin sitten sen, että keskityttiin tänään mieluummin Minttuun. Mintunkin kohdalla sovittiin, että keskustellaan sen osalta jatkohoitosuunnitelmaa tarkemmin keskiviikkona. Hyvänä uutisena Mintulta ei löytynyt tällä kertaa korvapunkkeja, eikä verikokeissa ja pissanäytteessä ollut mitään hälyttävää. Pelkkien korvanäytteiden ja röntgenin lisäksi päädyimme myös ultraamaan sen ja ottamaan verikokeet, sillä nuoleminen on ollut taas sen verran laajaa, eikä korvista löytynyt tällä kertaa punkkeja. Röntgenissä ei näkynyt virtsakiviä, mutta mahdollisia nivelrikkomuutoksia ja ummetusmassaa. Mutta Mintun osalta palataan tuloksiin tarkemmin, kun ehditään käydä löydökset paremmin läpi eläinlääkärin kanssa.

Näytön osalta olo on nyt helpottunut, vaikka taisinkin olla töissä ainoa, joka näyttöäni jännitti. Mintun tulokset tietysti vähän mietittyvät, mutta kun ottaa huomioon että yli 80 prosentilla Mintun ikäisistä kissoista on vähintäänkin alkavia nivelrikkomuutoksia, ei niistäkään pitäisi olla yllättynyt. 

Huomenna on onneksi itsenäisyyspäivä ja sen myötä vapaata, niin saa rauhassa tasoitella hengitystään ennen töihin paluuta. Mutta nyt voin sitten sanoa ihan suoraan ja ilman lisämääreitä olevani klinikkaeläinhoitaja ja työskenteleväni sellaisena.