Uuteen viikonloppuun

Ensimmäinen työssäoppimispaikka on nyt vahvistunut, ja tänään siihen vahvistui myös pieni lisäbonus. Aloitan työssäoppimiseni ainoana työssäoppijana kyseisessä paikassa, mutta työssäoppimisjaksoni menee osittain päällekkäin perustututkinnon aikaisen kurssikaverini kanssa, jonka kanssa päädyimme eri kouluihin jatkamaan klinikkaeläinhoitajaopintoihin. Olemme viesteilleet jonkin verran myös valmistumisemme jälkeen, mutta nyt pääsee sitten oikeasti kunnolla vaihtamaan kuulumisia ja vertailemaan millaista opintojen alku on eri paikoissa ollut. Ja kyseessä on vielä kaikista vanhoista kurssikavereista se ihminen, jonka muistan heti sieltä ekasta perustutkinnon sisäänpääsyhaastattelusta, ja josta tuli heti se fiilis, että toivottavasti päästään kouluun molemmat. Eli taas meni monta hyvää panikointia hukkaan, sillä asiat järjestyivät paremmin kuin hyvin. Voi kun osaisinkin sen myötä luvata itselleni olla stressaamatta seuraavia paikkahakuja.

Mauno käy tekemässä viimeisiä tarkistuksia ennen hoitofrettien tuloa

Toinen opiskelijaryhmä täällä meni myös isommitta kommelluksitta. Alkuviikosta sain opettajalta viestin, että hän on altistunut koronalle, joten tämän kertainen ryhmä tuli meille keskenään ilman opettajaa. Välitön reaktio viestin lukemisen jälkeen oli pieni jännitys, mutta kun miettii millä vimmalla omikron tällä hetkellä pyörii, niin eihän näille mitään voi. Joten pyysin sitten kopion opiskelijoilla olevasta tehtävästä ja varmistin mihin aikaan opiskelijoiden on viimeistään palattava koululle, että osaisi sitten höpistä edes vähän oikeista asioista ja ehtisi käydä kaikki eläimet läpi. Olin saanut eläintilatkin taas todella hienosti järjestykseen hyvissä ajoin ennen torstain vierailua, ja onnistunut räjäyttämään ne taas "valmistelemme uutta näyttelyä" -tilaan hienosti vierailua edeltävänä päivänä. Sorruin nimittäin viime viikolla sopimaan kaupat yhdestä 90*45*90cm Exoterraariosta, jossa on parin vuoden takaisen terrascapingin maailmanmestarin tekemä tausta. Ja tällä viikolla matkalla hakemaan kyseistä terraariota onnistuin sopimaan kaupat toisesta samankokoisesta ja samanmerkkkisestä terraariosta, joten kotona alkoi taas pieni terraariotetris, jotta sai paikat uusille terraarioille. Samalla alkoi sitten seuraavan pyörähdyksen suunnittelu, eli sen miettiminen, ketkä pääsevät muuttamaan uusiin, isompiin terraarioihin, ja ketkä taas muuttajilta vapautuviin. Sitten kun tämä nyt alkanut kierros saadaan päätökseensä, pääsen taas eroon yhdestä tylsästä stryroksitaustasta, kun sen sisältävä terraario tyhjenee hetkeksi uudelleen sisustamista varten, ja yhdestä terraariosta joka on alkanut vuotaa yhdestä saumastaan, ja joka ei sen takia toimi hyvin nykyisellä asukillaan.

Ensimmäinen terraariobongaus. Tausta ei pääse kuvissa täysin oikeuksiinsa.

Eilen kotiutettu toinen terraario ennen valojen ja muiden paikoilleen virittelyä

Kalamääräkin kasvoi altaassa alkuviikosta hiukan, kun törmäsin ikävään uutiseen että Länsikeskuksen Faunatar lopettaa kokonaan, ja kaikille eläimille haluttaisiin löytää uudet kodit ennen ovien lopullista sulkemista. Niinpä kävin sitten kysymästä, onko altaissa vielä jotain meidän parviin sopivaa. Ja niin meille muutti sitten viisi leväbarbia lisää, ja yksi albiinopartamonni, jonka Jussi nimesi Suureksi Muinaiseksi. Haarniskat eivät saaneet tälläkertaa jengiinsä jatkoa, sillä kaikki haarniskamonnit olivat jo löytäneet uuden kodin. Parvikalojen suhteen parvet kun eivät voi ikinä olla liian suuria. Akvaariot voivat toki joskus olla liian pieniä, mutta jos asia alkaa näyttää siltä kaikkien leväbarbien alkaessa aikuistua, siihen asiaan on olemassa ratkaisu. Asiasta on muutenkin aina välillä puolivakavissaan puhuttu, kun Jussi on ihastunut muutamiin plekoihin, joille nykyinen allas on mielestäni turhan pieni. Niin olen silloin aina Jussille luvannut, että hän saa kyllä hankkia altaaseen minkä plekon vain, mutta minulla on sen jälkeen valtuudet päivittää allas sen kokoiseen, jossa minua ei ahdista kyseisen kokoista kalaa katsoa.

Justiinan tukikohta. Playpen estää portaisiin kiipeämisen, ettei mummuska pääse tippumaan niistä.

Portaiden alle muutti myös Justiinan monsteri

Eilen meille saapui myös ne hoitofretit, joista viime viikon postauksessa oli puhe: kaksi naarasta ja kaksi urosta. Sen jälkeen kun menin ensimmäistä kertaa sanomaan sen ääneen, että minua ei välttämättä haittaisi, jos meillekin tulisi seuraavaksi ehkä jopa poika, noita uroksia katsoo taas vähän eri silmällä. Onhan meillä ennenkin ollut paljon myös hoitopoikia, mutta nyt se oikeasti tuntuu ensimmäistä kertaa konkreettisemmalta että ehkä joku päivä vielä meilläkin on tuollainen muhkufantti - sillä sitähän pojat etenkin näin talvimoodissa ovat. Hoitonäätien tulo myös osaltaan vaikutti siihen, että kämpän hetkellinen kaaos ei rajoittunut pelkästään herppihuoneeseen: pitihän hoitonäädillekin saada järkättyä omat tilat, sillä meidän oma lauma sen enempää kuin hoitoon tullut porukkakaan eivät ole niin sosiaalisia, että niitä edes kannattaisi koittaa yhteen. Eri järjestelyvaihtoehtoja pohdittuani päädyin siihen, että Justiina saisi itselleen talon alakerran täysillä mummo-oikeuksilla, eli ei enää omaa rajattua aitausta, vaan oikeasti koko alakerta bunkkeria lukuunottamatta ja minä otan täyden vastuun hutimiinojen siivouksesta. Alakertaan siirrettiin myös Justiinan häkki ja lempipedit tukikohdiksi, ja takkahuoneen jääkaappiin vietiin heti useampi tuubi lohitahnaa. Justiinan tukikohtana toiminut aitaus siirtyi sitten hoitonäätien käyttöön, sillä en kyseisen lauman kohdalla luottaisi siihen, että ne eivät tulisi yli metallisesta playpenistä - tai että ne eivät pyrkisi tappelemaan omien kanssa, mikäli välissä ei olisi umpiseinää. Hoidokit ja omat saavat sitten vuorotella yläkerran ja terassitarhan herruudesta - ja varaudun henkisesti lisäsiivoamiseen myös sen osalta, kun vieraan lauman tulo aiheuttaa yleensä etenkin alkuun "haist' kakka" -keskustelut hyvin konkreettisessa muodossa. 

Hieman tärähtäneet hoitolapset.

Kaikki nämä mylläykset konkretisoituvat tällä hetkellä erityisesti kylpyhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa, jotka ovat taas suhteellisen täynnä pestäviä terraariosisustuksia, terraarioita, näätäpetejä, aitausmattoja ynnä muita sellaisia, joten nyt ainakin tietää mitä viikonloppuna tekee.