Paha moka

Tänään kävi se, mitä ei kinä saisi käydä. Unohdin että minulla on frettihuoneen ikkuna auki terassitarhaan, kun avasin takaoven, joka yhdistää terassitarhan olohuoneeseen. Asiasta ongelman tekee se, että minulla oli omat mummot eli Itsy ja Justiina vapaana yläkerrassa. Koska näillä lämpötiloilla fretit eivät yleensä hengaa terassitarhassa, minulla kesti aivan liian kauan huomata tilanne.

Ensiapukaappi tuli taas tarpeeseen

Makoilin terassilla riippumatossa silmät puoliummessa kun sisältä alkoi kuulua kauhea huuto. Nutella ja Mallu olivat liikkeelle lähdettyään bonganneet Justiinan sohvan alta, ja tilanne oli eskaloitunut heti tappeluksi. Kauhean reilusta tappelusta ei kyllä voida puhua, kun vastakkain oli kaksi nuorta täydellisesti yhtenä tiiminä toimivaa tyyppiä yhtä mummua vastaan. Vaikka olinkin huudon alkaessa vain muutamien metrien päässä, minulla kesti aivan liian kauan saada eläimet erilleen niiden pyöriessä yhtenä pallona sohvan alla. Hetken kikkailtuani sain kuitenkin vedettyä ensin Nutellan pois tilanteesta, ja sitten kiskottua sohvan alta Justiinan niin että sain irrotettua Mallun siitä. Itsy oli onneksi ehtinyt livahtaa pois sohvan alta ennen tappelun alkua. 

Kun sekä minä itse että Justiina oli ehtinyt hengähtää pari minuuttia, hain ensiapukaapista eläimille suunnatun pihkaa sisältävän haavasuihkeen, jonka lisäksi Justiinaa tuli hyviteltyä lohitahnalla. Tarkistuksen jäljiltä näyttää, että Justiinan niska ja yläselkä ovat kauttaaltaan pinnallisten puremahaavojen peitossa, jonka lisäksi Justiinan toinen korva otti vähän osumaa. Mikään haavoista ei kuitenkaan vaikuta syvältä, Justiina on virkeä ja sille maistuu hyvin herkut. Todennäköisesti siis selvittiin tälläkertaa säikähdyksellä. Nyt sitten jatketaan haavojen putsailulla ja lohitahnalahjuksilla, ja toivotaan että haavat paranevat mahdollisimman nopeasti ja ongelmitta. 

Hieman epätarkka kuva niskaan sadelleista osumista. Kuvassa näkyvä märkä on haavanhoitosuihketta.

Tänään muisti taas hyvin, miksi sitä välillä kaipailee takaisin yhteen laumaan, vaikka eristäminen ja vuorottelu pelittääkin enimmäkseen ihan hyvin. Tämä on myös se syy, miksi en lähtökohtaisesti edes yritä yhdistää hoitofrettejä meidän junnuliigaan. Junnulaumaankin kun kyllä on onnistuneesti lisätty tyyppejä useammankin kerran, mutta silloin kun kyse on ollut yli kahdeksan viikkoisista, kyseessä on ollut yleensä kuukausien operaatio. Justiinan kanssa yhdistämistä yritettiin aikanaan vuoden verran, ja pieneksi hetkeksi siinä onnistuttiinkin, ennenkuin kahdella junnuista tuli vähän hormonihommia (Mitellalla valetiineys ja Nutellalla pennut), jonka jälkeen lauma hajosi uudelleen.