Kesäsuunnitelmat uusiksi

Kun lopullinen päätös seuraavan työssäoppimisen peruuntumisesta tuli, ensimmäinen tunne oli pettymys. Olin odottanut työssäoppimisen alkua innolla, ja paikka olisi ollut erittäin mielenkiintoinen täynnä monia itselle entuudestaan tuntemattomampia eläimiä. Samalla kyseessä olisi ollut kunnon kesäseikkailu: olisin asunut seuraavat kolme viikkoa tilalla, ja se olisi ollut ensimmäinen kerta seitsemään vuoteen, kun olisin jättänyt oman laumani jonkun toisen vastuulle yli viikoksi. Sillä se olisi ollut yhtäaikaa myös vähän pelottavaa innostavan lisäksi. Ei siksi, että en uskoisi Jussin selviävän tyyppien kanssa, vaan koska en ole itse joutunut niin pitkään aikaan olemaan erossa omistani. Korona kuitenkin ratkaisi asian nyt näin, ja päästyäni yli ensipettymyksestä, alkoi kesän uudelleen organisointi. Uusi työssäoppimispaikka löytyikin nopeasti, tosin vasta myöhemmäksi kesäksi, ja se tulee kulumaan todennäköisesti pitkälti kissojen parissa Turun eläinsuojeluyhdistyksellä. Sen suhteen ajattelin kuitenkin ottaa jo pienen varaslähdön, sillä kissanpentukausi on jo alkanut, ja kissatalolla tarvitaan vapaaehtoisia sosiaalistamaan pentuja. Ehdin käydä kissatalon vapaaehtoisperehdytyksessä jo ennenkuin kuin korona laittoi ne tauolle, joten keskitytään nyt niihin vapaaehtoishommiin, joita voi tehdä lähellä. Ehkä Tuulispään aikakin koittaa vielä joskus. 

Nokka kohti uusia tuulia

Samalla kun vahvistui se, että jään sittenkin koko kesäksi Turkuun, oli aika kaivaa esille kaikki ne viestit kesäkuun jutuista joihin olin sanonut ei tai ehkä odottaessani tietoa siitä, peruuntuuko lähtö. Ehdin siis sittenkin niin muuttoavuksi kaverille, ja pääsen osallistumaan Kaniininkasvattajien tuotantokanikurssille, joka siirtyi huhtikuulta kesäkuun puoliväliin. Ja mikä ehkä parasta, pääsen kuvaamaan Mallun pennuista myös 6- ja 7-viikkoiskuvat. Kesäkuustakaan ei siis taatusti tule tylsä, vaikka loma alkaakin nyt vain muutaman päivän varoajalla. Ylihuomenna saan myös uudet hyönteiseni Turkuun, ja pääsen laittamaan niille asumuksia kuntoon.

Pankki pitää meitä edelleen jännityksessä asuntolainan suhteen, mutta yksi asia on silti varma: muutamme tästä viimeistään syyskuussa joko tilapäisesti tai pysyvästi. Niinpä lomasta osa tulee varmasti kulumaan kaappeja läpikäyden, ja tavaroita karsien. Yksi kuorma lähtikin jo eteenpäin Roskalava Turku -ryhmän kautta, ja huomenna lähtee yksi lasti kissatalolle. Muuttoapuna toimiminen on yksi parhaita tapoja muistuttaa itselleen, kuinka paljon arjessa melko näkymätöntä tavaraa kaappeihin kätkeytyykään.

Mutta ennen loman alkua on jäljellä vielä kaksi päivää työssäoppimista koirahoitolalla. Koronan takia valtaosa hoidokeista on ollut vakituisia päivähoitolaisia, joten kuluneet neljä viikkoa on saanut viettää osittain samojen koirien kanssa. Sen myötä voinkin sanoa, että etenkin muutamaa noista tyypeistä tulee kyllä ikävä, kun työssäoppiminen päättyy. Samaan aikaan sitä on kiitos toukokuun vaihtelevien kelien päässyt lenkkeilemään niin kauniissa auringonpaisteessa kuin räntä- ja kaatosateessa erilaisten koirien kanssa siinä määrin, että oma koirakuume on ehkä hieman laantunut. Tai ainakin tämän jälkeen olen taas astetta kriittisempi koiran rodun ja ominaisuuksien suhteen, mikäli vielä joskus lähden valitsemaan itselleni koiraa.