Salainen joulukissa 2019

Eilen saatiin odotettu vieras, kun Satu Kiskatit-blogista poikkesi meille laumaa katsomaan. Se tuli sen sijaan täytenä yllätyksenä, että Satu oli ennen meille tuloaan saanut kuriirointitehtävän itseltään joulukissalta, ja hänellä oli tuliaisten lisäksi mukanaan paketti. Kun pakettimysteerin pariin sitten illalla päästiin, Mauno otti itseoikeutetusti johtoroolin pakettitutkimuksissa. Olihan Mauno kuitenkin valittu Pikkukissa & Piipittäjä -blogin joulunäytelmässä etsiväkissa Sulostus Shermiaun apuriksi Maunious Watskatiksi, joten nimityksen tuomin valtuuksin hänellä oli eniten etsiväkokemusta koko laumasta.

Maunious Watskatti ratkaisee salaisen joulukissan mysteerin

Maunolta ei mennytkään kauaa päätellä, että meille arvottu salainen joulukissa olikin itseasiassa koko joukko kissoja - nimittäin Kiskattien rokkimimmit ja pienet rokkipojat. Ihmisiltä kyseisen lapun, jonka alta tieto löytyi, siirtäminen ei olisikaan käynyt välttämättä yhtä kätevästi. Aivojen suhteellisen suuresta koosta huolimatta ihmiset kun ovat joissain asioissa suloisen yksinkertaisia ja vähän heikkolahjaisia. Voisi nimittäin melkein jopa luulla, ettei ihmisillä ole alkeellisintakaan hajuaistia, kun Jussi erehtyi luulemaan Kiskattien Eppua pojaksi, ja itse olin olettanut aikoinaan samaa - vaikka kaikkien kannalta olisi paljon helpompaa, jos lopettaisiin sukupuolien arvailu ihmisten keksimien kirjainrimpsujen perusteella ja yksinkertaisesti haisteltaisiin hieman. Siinä välittyy muutenkin niin paljon enemmän tietoa kuin kortteja lukemalla. Mauno näyttikin parhaansa mukaan mallia, miten paketista paljastuneita paketteja on parempi tutkia.

Nutsku ja Huisku liittyivät seuraan ihmettelemään pakettia

Jossain kohdassa apurien määrän ekspotentiaalisesti lisääntyessä jouduimme kyllä Jussin kanssa argumentoimaan myös kirjoitetun sanan puolesta. Sillä vaikka paketteja oli useampia niin kissoille kuin näädillekin, kaikki paketit eivät suinkaan olleet karvakavereille. Ja vaikka suklaatryffelit tuoksuivat kuinka houkuttelevilta Vapun kuonoon, toisen niistä päällä luki Jussi ja toisen Susanna - ei siis yhtään suklaatryffeleitä pienille eikä isoillekaan näädille. Vapun mielestä kyseisiä hieroglyfejä ei voinut pitää kuitenkaan mitenkään päin luotettavina, koska hoomanit ovat ainoita, jotka ovat saavinaan niistä selvää. Niinpä Vapun mielestä reiluin ratkaisu olisi ollut antaa fretin maistaa, maistuvatko tryffelit fretille. Anomus hylättiin, ja Vapun huomio koitettiin siirtää leluihin.

Vapusta nämäkin olivat voineet hyvin olla näädän. Rawberry voisi hyvin käydä raakaruuasta. 

Jussikin saapui paikalle ihmettelemään, kun yhdessä paketissa oli hänenkin nimensä

Maunolla olikin kova urakka niin lelujen kuin namien suhteen. Salapaketin ykköstutkijana sen kun piti luonnollisesti saada testata kaikki kissojen ja frettien namit ja lelut ensin itse. Asiaa ei kuitenkaan yhtään helpottanut se, että komentoketjussa oli pieniä epäselvyyksiä, eivätkä fretet täysin kunniottaneet johtavan tutkijan auktoriteettia ja henkilökohtaista tilaa. Maunolla oli pieniä haasteita etenkin Vapun kanssa, sillä Vappu on päättänyt olevansa Maunon paras kaveri, ja parhaat kaverukset tekevät kaiken aina yhdessä - Mauno ei vain ole tästä ystävyyssuhteesta vielä yhtään niin vakuuttunut kuin Vappu, vaikka välillä Vappu onnistuukin jo luikahtamaan Maunon viereen pesemään sen korvia tai nukkumaan.

Mauno ei ole ikinä nähnyt vielä oikeaa joulua, mutta poika tietää jo nyt että rakastaa lahjoja ja niiden avaamista

Maunosta nämä jouluhommat ovat ihan parasta

Huiskusta parasta paketissa olivat rapisevat paperit, pahvilaatikko ja seura. Sillä mikä olisikaan sen hauskempaa kuin makoilla olkkarissa huomion keskipisteessä lauman hääräillessä ympärillä. Nutskua sen sijaan houkutti etenkin minigrip-pussissa oleva lampaanvilla, josta palvelusväelle oli annettu tehtäväksi askarrella jotain kivaa. Nutskun mielestä pussin olisi voinut kyllä jemmata sellaisenaankin näätien omiin arkistoihin.

Yhdestä paketista löytyi ihania kissaserviettejä. Mauno ja Vappu eivät kyllä tainneet ymmärtää niiden päälle, mutta se olikin palveluskunnan paketti.

Maunon oli huomattavasti vaikeampaa valita lemppariaan, kun paketissa oli niin paljon kaikkea jännää: sulkalelua, lelunoppia, ammuttavia putkiloita... Mutta kovien testien jälkeen Maunon oli kyllä todettava, että Eppu taisi osua oikeaan todetessaan, että lentävät putkilot ovat enstex parhaimmat lelut. Maunon mielestä Aino on kuitenkin kymmenkuisena jo niin aikuinen, että Mauno voisi nuorempana saada itselleen ne molemmat. Kun toista voi vaikka kantaa suussa samalla kun läiskii toista tassulla.

Pomppivat putket olivat ihan best

...mutta senhän Eppu jo tiesi <3

Lopuksi maisteltiin vielä paketista löytyneitä tahnoja ja tehtiin lisätestauksia pahvilaatikolle. Laatikkoon mahtui oikein hyvin kissa istumaan, mutta kissalle ja fretille laatikko oli vähän ahdas - etenkin kun se oli Vappu, joka olisi kovasti halunnut Maunon viereen laatikkoon. Lysti tyytyi sen sijaan tutkimaan laatikon pikaisesti ulkoapäin, ja antoi Maunon pitää tukikohtansa.

Vappu-sisko vähän haittaa namihetkeä

Oikein kollipojan mentävä laatikko. Lysti tekee omia tarkistuksiaan.

Kiitos miljoonasti kivasta paketista Kiskattien jengille, ja Tassulinnan Tuijalle siitä, kun jaksoit tämän taas järjestää!