Kuluneen viikon kuulumisia

Kaksi vilkasta eläintapahtumaa parina peräkkäisenä viikonloppuna veti akut aika tyhjiin, ja alkuviikko menikin vähän koomassa. Se ei ole silti estänyt virittelemästä vähän uusia tuulia: tämän viikon aikana solmittiin paitsi kauan haaveiltu siivoussopimus, kävin yhdessä infotilaisuudessa liittyen hakemaani koulupaikkaan. En voi kieltää, ettenkö tällähetkellä odottaisi kuin kuuta nousevaa, että saan ensikuun alussa siivousalan ammattilaiset siivoamaan tämän asunnon lattiasta kattoon - ja mikä parasta, sopimus on jatkuva ja käsittää perusteellisen siivouksen joka kuukausi. Monieläintaloudessa se ei toki tarkoita sitä, että olisin vastaisuudessa vapautettu kokonaan siivoamisesta, mutta se vapauttaa minut keskittymään rauhassa päivittäisiin sotkuihin, kun voin luottaa siihen, että joku muu tulee ja hoitaa ne kaappienovet, listat ja kahvat, mihin aika ja oma jaksaminen ei aina tahdo riittää. Tähän asti on koitettu tsempata siivouksessa yhdessä Jussin kanssa, mutta etenkin viime viikkoina vahvasti ristiin menneet työvuorot ja Jussin päivystykset ovat tehneet sen että kotia on hoidettu enemmän vuoroissa kuin yhdessä.

Kissojen ruokintapaikka siirrettiin keittiön tasolle, jotta fretit eivät pääse pöllimään kissojen ruokia edes kissojen ollessa kupilla (etenkään sitten, kun Mauno opppii hyppimään tasolle ilman apuja)

Koulupaikkajuttu jännittää vielä enemmän. Kesäinen hakuni klinikkaeläinhoitajaopintoihin ei tuottanut tulosta, joten laskin rimaa pykälän verran, ja nyt minulla on haku päällä Maatalousalan perustutkintoon, eläintenhoidon osaamisalaan. Eli kouluun jossa pääsisi vahvistamaan vielä niitä perusteita, ennenkuin päättää hakisiko uudestaan kilinikkapuolelle, vai alkavatko muut eläinhommat vetää enemmän puoleensa. Haastattelu jonka pohjalta hakijat valitaan on itselläni ensikuun alussa, ja siihen asti on sitten aikaa hioa itseään haastattelukuntoon. Hakua ajatellen itselläni on pari vahvaa miinusta: korkeakoulututkinto ja vakituinen työpaikka. En siis tule saamaan lisäpisteitä sen perusteella, että minun katsottaisiin olevan vakavasti uudelleen koulutuksen tarpeessa. Omat mahdollisuuteni ovat siis kiinni siitä, kuinka selväksi onnistun tekemään motivaationi siirtyä eläinalalle, ja kuinka vahvan kuvan onnistun antamaan soveltuvuudestani eläinalan töihin. Tokihan sitä on tullut harrasteltua eläinjuttuja koko ikä, mutta koska hakijoita on moninkertainen määrä aloituspaikkoihin nähden, se ei automaattisesti takaa vielä yhtään mitään. Tämän eteen on kuitenkin jo tehty kunnolla töitä, ja hankittu muunmuassa se ajokortti sitäkin silmällä pitäen, että pääsisin paremmin kulkemaan kouluun, joten jotain kautta aion kyllä saada homman toimimaan. Toivon kyllä todella, että se väylä olisi tämä, ja pääsisin vuodenvaihteen jälkeen uppoutumaan entistä enemmän takaisin opiskelujuttuihin.

Aino vahtii kuivattuja käpäliä, joista yllättävän moni on jo hävinnyt jäljettömiin

Vaikka näiden osalta katse onkin jo vahvasti ensikuun alussa, syyskuukaan ei ole vielä ohi. Tänään meille on tulossa vaihteeksi kotiin ihmisiä tutustumaan fretteihin, ja siinä ohella vähän muuhunkin eläintarhaan, ja huomenna haetaan kotiin Mauno. Mauno rokotettiin ja kastroitiin toissapäivänä, ja nyt odotettu pikkumies on vihdoin valmis muuttamaan tänne. Saa nähdä miten Aino reagoi saadessaan omanlajistaan juttuseuraa.  

Ei ole väliä kuinka myöhään yöllä Jussi töistä kotiutuu, vastaanottokomitea on silti valmiina.