Justiinan kadonnut kulmuri

Tänään sain töihin Jussilta puhelun, että Justiinalta puuttuu vasen yläkulmuri. Siinä meni hetki sisäistää mitä Jussi sanoi, sillä eihän kulmuri voi noin vain hävitä. Kulmureissahan on jo juuret sitä luokkaa, etteivät edes kaikki eläinlääkärit suostu poistamaan niitä, sillä niiden poisto on oikeasti isompi homma kuin vaikka poskihampaiden. Mutta uskottava se oli. Jussi oli alkanut ihmetellä, kun Justiinalla oli ollut samalla tavalla outo ilme kuin Esterillä kulman poiston jälkeen, ja vähän verta poskella. Suuhun kurkkaaminen oli sitten paljastanut pelkän siistin reiän siinä kohtaa missä vielä yöllä oli ollut hammas.

Mummotarkin yhteydessä Justiina oli saanut kipulääkereseptin siltä varalta että lonkka alkaa enemmän vaivaamaan, että voi sitten testata johtuuko mahdollinen muuttunut kävely kivuista. Niinpä päätettiin edetä hampaan hoidon suhteen samoin kuin silloin, kun Esteriltä poistettiin kulmuri, eli ensimmäiset päivät kipulääkettä ja pehmeitä ruokia. Soitettiin toki kuitenkin vielä Rauliolle ja varmistettiin onko asiassa jotain mitä tulisi erityisesti huomioida. Raulio kehotti tarkkailemaan että haava lähtee paranemaan hyvin eikä kohtaan lähde kehittymään paisetta. Mahdollinen paise voisi viitata siihen, että ikenen sisään on jäänyt jotain.

Tuleeko sitä tahnaa?

Eipä tällaiseen ollut tullut ennen törmättyä, vaikka tiesi, että etenkin pienet etuhampaat voivat joskus tippua omia aikojaan. Justiinalla on kuitenkin ollut jo ennestään ienongelmia ja paljastuneita hammasjuuria useammassa hampaassa, eli sikäli tilanne ei tullut täysin shokkina. Vaikka tokihan se pistää vähän miettimään, missä kunnossa muut hampaat ovat, jos isojuurisimmistakin yksi voi hävitä noin vain. Mummotarkissakin kyllä jo mainittiin, että suussa on useampi hammas, jotka joudutaan todennäköisesti poistamaan vuoden sisään.

Justiinaa yksi kulma vähemmän ei tunnu sen sijaan hidastavan yhtään. Tahna on muutenkin parasta, eikä tahnan sekaan sekoitettu kipulääke haittaa yhtään, kunhan tahnaa saa reilusti. Nappulakupilta se kyllä blokataan nyt hetkeksi pois, ettei suussa oleva monttu kerää murusia. Kauheasti tuo hammas ei ollut kyllä varoitellut lähdöstään, mutta nyt kun se on poissa, on jälkiviisaana helppo todeta, että tämä voi olla se syy, miksi hiiri ei toissailtana maistunut, ja eilen iltapalalla Justiina oli ollut sen oloinen kuin sillä olisi jotain hampaiden välissä, vaikka missään ei näkynyt olevan ruokaa kiinni. Eli kulmuri on saattanut heilua jo silloin, tai tuntua muuten erilaiselta.

Hammasta on koitettu tänään vähän etsiä, josko sen löytöpaikka tai ulkonäkö antaisi jotain viitettä siitä, mikä on saattanut saada sen irtoamaan. Toistaiseksi etsinnät eivät ole kuitenkaan tuottaneet tulosta. Vaikka elo jatkuu hyvänä varmasti ilman kulmuriakin, kyllä se taas hetkeksi vähän säikäytti ja veti haikeaksi, kun jotain tällaista sattuu. Mutta onneksi loppujen lopuksi kyseessä on vain hammas, eikä sen tarvitse tarkoittaa mitään sen isompaa.