Sivut

torstai 13. kesäkuuta 2019

Kuluseurannan alasajo

Toukokuun kuluseuranta jäi ilmestymättä kuun vaihteessa, sillä kädenvääntö itseni kanssa kuluseurannan jatkosta on jatkunut kiivaana. Kuitenkin mietittyäni asiaa nyt viimeiset 1,5 -kuukautta, olen tullut siihen tulokseen, että homma menee ainakin toistaiseksi tauolle. Kuluseuranta on aina ollut meidän taloudessa enempi minun juttuni, ja se on ollut sellaisena vielä suht helppo toteuttaa. Ainon tuloon asti isoimmat päällekkäisyydet näätien ja talouden muiden otusten kanssa olivat tietyn kokoiset hiiret, ja niitä pystyi aina vähän erottelemaan kuluja kirjatessa, kun hiiritilaukset ovat yleensä aina kulkeneet minun kauttani. Nyt kuitenkin Aino, fretit ja Miikkis käyttävät hyvin paljon samoja juttuja, ja kun mietin kuluseurannan mahdollista jatkoa, se toi mukanaan kaksi ongelmaa: haluanko sisällyttää Ainoa mukaan kuluseurantaan, ja saanko motivoitua Jussia mukaan säilyttämään kaikki kuitit kirjausta varten.

Itsy on sitä mieltä, että jos seurantaa olisi jatkettu, vessanmatto olisi ehdottomasti ollut näätäjuttu

Ainon ja näätien ainoa selkeä ero on tällähetkellä hiekka, sillä Aino käyttää paakkuuntuvaa kissanhiekkaa ja fretit ja Miikkis pissa-alustoja. Kaiken muun suhteen rajanveto olisi ollut paljon vaikeampaa. Aino on Jussin vuosia jatkuneen haaveilun jälkeen toteutunut toive, ja voitte vain kuvitella, mitä se tarkoittaa Ainolle ostettujen lelujen ja namien suhteen. Ainolle on myös hankittu uusia raapimajuttuja, vesiautomaattia yms., mistä Jussi on ajatellut tytön tykkäävän. Fretit ja osin myös Miikkis ovat ilolla hyödyntäneet näitä Ainon saamia uusia juttuja, ja esimerkiksi vesi-automaattia meillä käyttävät varmaan kaikki muut paitsi Aino, joka tykkää enemmän vesikupista. Ainon rokotuksetkin onnistuivat samalla kertaa näätien kanssa, ja Marjon myönnettyä meille pientä paljousalea sieltäkin olisi taas hankala poimia kenenkään oman tarkkoja osuuksia. Etenkin kun en tiedä, onko kuluseuranta itselleni niin hyödyllinen, että sen eteen on valmis alkamaan laskemaan kuukausiatasolla kuinka iso osa esimerkiksi hiiristä on mennyt näädille, kuinka paljon Ainolle ja paljonko matelijoille.

Leluhuiskujen menekki on myös kirjaimellisesti räjähtänyt käsiin
Hetken mietin sitäkin vaihtoehtoa, että Aino olisi sisälletty kuluseurantaan samoin kuin Miikkis, ja esimerkiksi vuoden lopussa laskettaessa kuukauden keskimääräisiä ruokakuluja laskettu yhtenä mukaan. Tällöin kuluseurannassa alkaisi olla kuitenkin sen verran enempi muuttujia, että se kuinka suuntaa antavana sitä voisi pitää olisi taas astetta kauempana, ja mikä koitui lopulta ratkaisemmaksi tekijäksi - Jussi ei ole edelläänkään kovin kiinnostunut kuluseurannasta. Kun keskustelin asiasta Jussin kanssa, hän myönsi suoraan, ettei häntä kyllä oikeasti huvittaisi alkaa säästää kuitteja kaikista hankkimistaan eläinjutuista, tai merkkaamaan mihinkään ylös, jos hän vaikka kauppamatkalla poikkeaa ruokakaupan viereisestä liikkeestä Ainolle jonkun lelun. Että jos asia ei ole minulle todella tärkeä, hän jättäisi sen mieluummin väliin. Eikä minua haluta lähteä pakottamaan Jussia sellaiseen, mitä hän ei koe mielekkääksi. Aika paljon meillä hankitaan tällähetkellä juttuja myös ristiin, sillä esimerkiksi Zooplussalle tilausta tehdessä kaikki tarpeellinen laitetaan toki samalle tilaukselle, eikä siinä eritellä, kumman muksuille mikäkin on menossa.

Voi olla että sitä jossain kohtaa innostuu aloittamaan uudelleen, tai palaa aiheeseen rajatummalla otannalla, kuten eläinlääkärikulujen osalta. Mutta varmasti tässä vähän vajaassa 3,5 vuodessa on jo muodostunut jonkinlainen kuva siitä, mitä eri frettijutut saattavat maksaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti