Hormonihilleri

Kuten viime postauksessa mainitsin, saimme Nutellan kotiin sunnuntaina. Ja kuten myös mainittu, neidin paluu on sujunut hormonisävytteisissä tunnelmissa. Jo siinä kohtaa kun Mitellan valeraskaus alkoi, aloin varautua siihen, että se voisi tuoda lisähaasteita myös Nutellan kotiutumiseen. Vasta pennuista erotettu mamma kun on yleensä kanssa aika hormonien vietävissä. Niinhän siinä sitten kävi, että meillä on tällä hetkellä kolme laumaa.

Nutellan palattua kotiin annoimme sen ensin tutkia asunnon rauhassa läpi niin että muut olivat näätähuoneessa. Kun Nutella oli saanut tarkistuskierroksensa tehtyä ja vähän rauhoittunut, päätimme koittaa mitä se olisi muista freteistä mieltä ja ne Nutellasta. Ensin seuraksi nostettiin Huisku, ja Nutella alkoikin heti pomppia putputtaen sen ympärillä. Huisku otti sen yhtä iisisti kuin Mitellankin höpöttelyt ja pomppimiset. Lystin reaktio oli kanssa varovaisen neutraali. Itsy sen sijaan vähän ahdistui Nutellan lähestymisistä. Näiden helpoimmiksi arvioitujen tyyppien jälkeen siirryttiin niihin, joiden arveltiin olevan ongelmallisempia. Reaktiot olivatkin aika välittömät, samoin kuin erottamisen tarve. Mitella olisi hyökännyt suoraan Nutellan päälle nähtyään sen "pentujensa" lähellä, ja Justiina taas nosti mekkalan ennenkuin Nutsku ehti edes lähelle. Justiinalla meni viikonloppuna kunnolla hermot Mitellan hormonisekoiluun, ja toinen hormonihilleri oli sille selvästi liikaa.

Team suklaa on taas kasassa

Niinpä päätettiin olla stressaamatta tyyppejä enempää kuin välttämätöntä, ja jakaa ne kolmeksi porukaksi siksi aikaa että neitien hormonit ehtivät tasaantua. Ne neidit jotka tulevat toimeen kaikkien kanssa saavat vaihtaa porukkaa omien toiveidensa mukaan pyytämällä nostoa portin yli tai oven avausta. Öiksi on kuitenkin päädytty pareihin Nutella & Huisku, Mitella & Lysti sekä Justiina & Itsy, niin että kaikilla on mieluista seuraa. Yöt Nutella Huisku ovat perimmäisessä näätähuoneessa, Mitella ja Lysti etummaisessa näätähuoneessa ja Justiina ja Itsy vapaana asunnossa Mihailin kanssa.

Päivisin meillä on sitten käytössä kiertävä systeemi. Kun tulen töistä, nostan Justiinan, Itsyn ja Mihailin makkariin tai parvekkeelle nukkumaan, ja nostan Mitellan ja Lystin jaloittelemaan. Sen jälkeen avaan näätähuoneen väliportin Nutellalle ja Huiskulle, että ne saavat koko näätähuoneen siksi aikaa kun toiset jaloittelevat. Kun Mitella alkaa väsyä ja etsiä nukkumapaikkaa, nostan sen näätähuoneeseen nukkumaan ja Nutellan vuorostaan juoksemaan. Päivävuorojen aikana keskenään toimeentulevat näädät nostetaan pyydettäessä huoneesta toiseen, niin että kombinaatiot elävät sen mukaan ketkä sattuvat olemaan hereillä ja missä ne haluavat olla. Nutellaa ja Mitellaa saatetaan vuorotella parikin kertaa illan aikana sen mukaan miten ne jaksavat touhuta. Ennen nukkumaan menoa näätähuone siivotaan, väliportti palautetaan paikalleen ja kun Nutella ja Mitella ovat huoneissaan, vapautetaan taas makkarijengi.

Nutsku näyttää kesälookissaan ihan miniltä Huiskun rinnalla

Tällä tavalla rauha pysyy enimmäkseen maassa, mutta etenkin ensimmäisinä päivinä porttien paukutus oli aika maanista. Etummaisessa näätähuoneessa ollessaan Nutella alkoi repiä pieniä paloja irti maton reunasta päästääkseen ulos, niin että meillä tuli pienoinen kiire hankkia maton reunaan viimein se kauan puhuttu metallilista. Kun se saatiin paikoilleen, alkoi Nutella repiä kulmalistaa, johon se ylsi kiivettyään mökin päälle. Mitella vielä yllytti tulemalla portin taakse puhisemaan ja paukuttamaan pleksiä. Mitella ja Nutella olivat kumpikin myös kovasti hakupäällä, ja koittivat päästä koko ajan seuraavaan tilaan etsimään pentujaan. Käytös oli niin silmittömän päämäärätietoista, että kumpikin vaikutti olevan aineissa. Vapaana ollessaan Nutella myös juoksi koko ajan kohti ja koitti hypätä ja kiivetä jalkaa vasten päästääkseen ylemmäksi. Lisäihanuutena Mitella nappasi minua pitkästä aikaa kädestä ja jäi siihen roikkumaan siivottuani liian lähellä sen pesää, ja Jussi on saanut jo pari puremaa Nutellalta. En voi siis väittää, etteikö parina hetkenä olisi käynyt mielessä, että ellei steriloinnissa olisi niin vahvoja haittoja, selvästi hormonittomampi elämä voisi houkuttaa.

Lista asennettuna

Sen sijaan olen koittanut mantrata Jussille ja vakuuttaa samalla itselleni, että tilanne todennäköisesti tasaantuu jo ihan lähiviikkoina. Mitella on kuitenkin lantitettu jo 7,5 viikkoa sitten, ja Nutellan pennut on jo vieroitettu. Ja sitten kun pahin hormonimyrsky on ohi, päästään kunnolla miettimään, miten noista taas helpoiten totuttaisi toimivan lauman. Ihan heti sitä kun ei kannata edes yrittää. Sitä ennen pitää kyllä vielä päättää, mihin porukkaan lähden koittamaan Mallua ensiksi, tai lähinnä palautanko sen äitinsä seuraan, ja katson mitä tapahtuu, vai koitanko sitä ensin tuonne rauhallisemmalle mummo-osastolle.

Vaikka olin varoitellut Jussia siitä, että Nutella voi tullessaan olla vähän hormonihuuruissa, oli tilanne alkuun Jussille pieni shokki. Meiltä kun lähti kunnon nunnunäätä, ja takaisin tuli maaninen apina. Hyvä ettei Jussi rynnännyt heti perumaan Ainon varausta, että ei hän voi tuoda mitään pentua tänne hullujen huoneelle. Tilanne on kuitenkin onneksi jo nyt parin päivän jälkeen vähän rauhallisempi, ja Jussikin on saanut vähän uskoa siihen, että tilanne voi vielä normalisoitua.  Mikä on sikäli hyvä, että Ainon haku on sovittu ensiviikon torstaiksi. Alunperin neidin kun piti tulla vasta sitä seuraavalla viikolla, mutta silloin meillä meni kasvattajan kanssa aikataulut ristiin, niin Jussi päätyi luottamaan neidin hoiteisiini alppireissunsa ajaksi.