Piristystä pelihyllyyn

Pelihyllyssäni on niitä pelejä, joita pelataan jatkuvasti ja paljon ja niitä, jotka ovat jääneet turhan vähälle pelaamiselle. Jälkimmäisiin kuuluvat myös joitain omia suosikkejani, jotka joko vaativat enemmän ennakkovalmisteluja, voivat venyä yli työpäivän mittaisiksi tai joissa pelaajamäärä on rajattu maksimissaan neljään. Nyt itsellä olisi kuitenkin tavoitteissa löytää lisää sopivan kevyitä ja riittävän nopeita (= mieluiten alle kolmetuntia kestäviä) pelejä peli-iltojen ratoksi - ja vielä sellaisina, joihin sopisi mieluiten yli viisi pelaajaa. Tämä ei ole mikään helpoin homma edes silloin, kun voi vain marssia pelikauppaan ja ostaa mitä haluaa, mutta ostolakko asettaa siihen tietysti vielä omat rajoitteensa. Liian usein ostetuistakin peleistä löytyy kuitenkin jokin vika tai ominaisuus, miksi ne eivät koskaan pääse pelatuimpien pelien listalle, joten ostamiselle hakee mielellään vaihtoehtoja jo ihan sillä, että välttäisi käyttämässä rahaa ja säilytystilaa hutiostoihin.

Tämän vuoden teeman mukaan vaihtoehtoja onkin lähdetty etsimään muunmuassa lainaamisesta ja vaihtamisesta. Ensimmäiseksi lähestyin asian tiimoilta kaveriani jolla on paljon omaani laajempi pelikokoelma ja kyselin, olisiko joitain potentiaalisia pelejä mahdollista saada pidempiaikaiseen lainaan. Asiaa mietittyään kaveri suostui ja niinpä pelihyllyyn saapui pari peliä, jotka innostavat itseäni. Nyt voi sitten seurata miten peliporukka ottaa pelit vastaan, että kannattaako niitä tämän vuoden jälkeen miettiä omiin kokoelmiin vai kokeilla jotain muita. Lautapelit kun toimivat ehdottomasti parhaiten porukalla, niin sellaiset pelit, jotka eivät kiinnosta kuin itseä jäävät helposti turhan panteiksi, vaikka peli olisi itsestä kuinka hyvä tahansa. Näistä lainatuista King of New York tuli esiteltyä porukalle viime peli-illassa ja se jo herätti varovaista kiinnostusta, joskin osa porukasta yhä miettii ovatko pelin kortit tasapainossa keskenään. Haastoin silti vielä Tapsan tyttöystävineen uusintaotteluun toisena päivänä, kun tulivat hakemaan pikkuleipiä ja miulla oli polttava halu ottaa yksi erä King of New Yorkia. Ja toinen. Ja kolmas. ...vaikka hävisinkin ne kaikki. Sekin kertoo jo paljon omasta innostuksestani peliin, että olen pari kertaa harkinnut jo haastavani siihen Jussinkin, kun ollaan kahdestaan kotona, vaikka emme yleensä pelaa kahdenkesken mitään. Tällähetkellä todella toivon, että saisin muutkin rakastumaan tähän peliin ellei oma ensihuumani tästä laannu. ;)

Lainapelit olisivat varmasti olleet jo yksinään riittävä piristysruiske hyväksi aikaa, mutta pelihyllyyn tuli silti uutta verta toistakin kautta. Minulla on ollut hyllyssä vuodesta 2011 hyvin kehuttu ja arvostettu peli, jota en ole kuitenkaan saanut koskaan otetuksi käyttöön. Pelissä vain on liikaa komponentteja ja niihin liittyviä ohjeita, että niihin olisi koskaan jaksanut kunnolla perehtyä. Nyt päätin lopulta luovuttaa kyseisen pelin suhteen ja päättää ettei sillä ole väliä kuinka hyvä jokin peli teoriassa on, jos sitä ei käytännössä pelaa. Niinpä pelistä lähti myynti-ilmoitus nettiin, kun se ei pelikavereitani kiinnostanut. Myyntihinnan lisäksi laitoin ilmoitukseen maininnan, että myös pelin vaihtaminen toiseen peliin voisi tulla kyseeseen, jos sopiva vaihturi löytyisi. Pian minulle tarjottiinkin vaihdossa Power Gridin kevennettyä ja nopeutettua kivikausiversiota Power Grid: First Sparksia. Jussi on kovasti kehunut Power Gridiä miulle ja miettinyt sen hankintaa, joten hyväksyin vaihtokauppaehdotuksen. Kauppakumppanin asuessa Lappeenrannassa vaihto päädyttiin suorittamaan pakettiautomaattien välityksellä. Hän sai itselleen Agricolan juuri sopivasti Agricolan päiväksi ja meillä päästään kokeilemaan jotain uutta seuraavassa peli-illassa. Vaihtokumppanin mielessä kyseisen Power Grid version isoin ongelma on, ettei se toimi kunnolla alle neljällä pelaajalla, mutta meillä tuo ei tule taatusti olemaan ongelma, kun palaajia tahtoo aina olla yli sen.

Vastavuoroisesti myös meiltä lähti yksi peli pitkäaikaislainaan toiselle kaverille, kun omassa hyllyssä se on ollut nyt lähes käyttämättä ja häntä se kiinnosti. Niin voi nyt sitten ajan kanssa kokeilla, mitä on pelistä mieltä. Ehkä sitä pitäisi myös jatkossa etsiä aktiivisemmin vaihtoehtoja pelien haalimiseen omaan omistukseen itselle hyllyyn. Itselleni se omistuselementti kun ei ole peleissä tärkeä, vaan se että hyllystä löytyy pelejä, joita kaivaa esille silloin kun seura on oikea. Mieluiten useampia, etteivät ne pari eniten pelattua mene heti puhki. ;)